tiistai 10. maaliskuuta 2015

Wien ja kauniit Lipizzanhevoset


Kuva: Ratsastuskoulun esitteestä otettu 

Ikuisena heppatyttönä ennen Wienin matkaa yksi must-kohteistani oli Espanjalainen ratsastuskoulu. Yritin varata lippuja esitykseen etukäteen, mutta en onnistunut mistään löytämään katsomoiden istumapaikka karttaa ja halusin kuitenkin etukäteen tietää, missä ostamani paikat sijaitsevat. Otin riskin ja jätin lippujen oston paikan päälle, sillä ajattelin että, vielä ei ole suurin matkailusesonki, niin varmasti niitä saa vielä paikan päältä.

Lähdimme siis heti lauantai aamuna Hofburgien palatsialueelle kyselemään lippujen perään ja miten huonoa tuuria, vain muutamaa minuuttia aikaisemmin oli mennyt viimeiset järkevänhintaiset istumapaikkaliput. Pieni paniikki meinasi iskeä, sillä ratsastuskoulun aamuharjoitukset olivat jo puolessa välissä menossa ja maanantaisin ei järjetetä aamuharjoituksia eikä esityksiä, joten ainoa vaihtoehto nähdä esitys oli ostaa lippu sunnuntai aamun esitykseen. Kalliiden istumapaikkalippujen lisäksi, jäljellä oli vielä muutamia seisomapaikkalippuja, joten varmistaaksemme pääsyn esitykseen ja otimme ne, vaikka olin hieman huolissani näkyvyydestä sekä kuinka siellä jaksaa seistä. Päätimme vielä kokeilla onneamme ja tulla sunnuntai aamuna aikaisin tarkistamaan, mikäli siellä olisi peruutuksia istumapaikoille ja saisimme vaihdettua seisomapaikat niihin. Samalla varasimme paikat sunnuntain iltapäivän tallikierrokselle. Annoin palautetta nettisivujen puuttuvasta istumapaikkakartasta ja he lupasivat tutkia asiaa, joten toivon mukaan se jossain vaiheessa ilmestyy heidän nettisivuille. 


Ratsastushallin päätykatsomo tallikierrokselta

Sunnuntai aamuna meillä oli mahdollisuus vielä vaihtaa liput kalliimpiin istumapaikkoihin ja hetken mielijohteesta teimme päätöksen ja vaihdoimme ne. Istumapaikkamme sijaitsivat pääkatsomon alapuolella lyhyen sivun päädyssä. Vaikka penkit olivat sijoiteltu lomittain, niin toivoin että eteeni ei tule kovin pitkää ihmistä, takki pyllyn alla paransi hieman näkyvyyttä. Harmi, ettei esityksen aikana saanut ottaa valokuvia, mutta toki ymmärrän salamoiden häiritsevän esiintyjiä. 


Ratsastusalli tallikiertueella kuvattu

Ratsastushalli oli todella upean ja arvokkaan näköinen sekä esitys oli aivan mahtava, niin kuin aina nuo Espanjalaisen ratsastuskoulujen esitykset. Ratsukkojen saumaton yhteistyö, pehmeät liikkeet, jotka sopivat hyvin yhteen klassisen musiikin kanssa. En voi kuin kadehtien katsoa tuota rauhallista ja eleetöntä ratsastusta sekä ratsastajien istuntaa. Esityksen vaativat kouluratsastuliikkeet sekä katrillit olivat kaunista katseltavaa.  


Kuva: Ratsastuskoulun esitteestä otettu


Hyppyhevoset tekivät upeita hyppyjä  mm. Levaden jossa hevonen nousee takajaloilleen, Courbetten, jossa hevonen hyppää muutaman askeleen eteenpäin Levadesta eli takajaloillaan seisten sekä Capriolen, jossa hevonen hyppää Levadesta eli takajaloillaan seisten hieman yöspäin ja suoristaa takajalkansa, voimakkaasti potkaisten. 

Esityksen aikana kerrottiin, että satulahuopien värit kertovat onko kyseessä kouluratsastus- vai hyppyhevonen, hyppyhevoset käyttävät vihreätä satulahuopaa ja kouluhevoset punaista. Satulahuovat kertovat myös ratsastajan tasosta ja huovissa voi olla 1-3  brodeerattua kultaista raitaa, mitä enemmän raitoja on sitä tasokkaampi ratsastaja sekä hevosmies on kyseessä. 


Kuva: Ratsastuskoulun esitteestä otettu 

Espanjalainen ratsastuskoulu on ennen kaikkea koulu ja sinne tulee vuosittain noin 400 000 hakemusta yli 16-vuotiailta pojilta ja tytöiltä. Koulutus kestää vähintään noin seitsemän vuotta, ennen kuin on mahdollista päästä esityksiin mukaan. Vapaita opiskelupaikkoja on vähän tarjolla ja noin kolmen vuoden välein voi aueta uusi koulutuspaikka, riippuen toki ratsastajien vaihtuvuudesta. Oppilaiden valinta on suuri prosessi ja koulun opetusmetodit perustuvat vuosisatoja vanhoihin klassisen ratsastuksen oppeihin sekä hevosmiestaitoihin. Tämän vuoksi uuden oppilaan toivotaan osaavan hieman ratsastuksen perustaitoja, mutta yleensä oppilaiksi ei valita edistyneitä tai ammattiratsastajia, sillä heidän opettaminen pois totutuista ratsastustavoista on paljon vaikeampaa kuin vähemmän ratsastaneen hakijan. Ratsastuskoulun opetus sitoo oppilaan pitkäksi ajaksi ja valitettavan usein nuoret oppilaat lopettavat kesken, huomattuaan että haluavatkin tehdä jotakin muuta työtä. Jokaisella oppilaalla on oma henkilökohtainen hevonen, jonka kanssa he työskentelevät ja kouluttautuvat. 


Ratsastuskoulun aula

Minulle oli suuri yllätys, että Arthur Kottas on ollut Wienin ratsastuskoulun pääratsuttaja vuosina 1981-2002. Kottasta tuli välillä nähtyä entisellä tallillani Primuksella, pitämässä valmennuksia, sekä tiesin että hän valmensi Primuksen Kikkaa. Selvitin että, Kottas oli jäätyään eläkkeelle Wienin Espanjalaisesta ratsastuskoulusta jatkanut töitä valmentajana.

Wienin Espanjalaisessa ratsastuskoulussa käytetään vain ratsastuskolun itse kasvattamia Lipizzanhevosia, jotka ovat aina oreja. Varmasti jokainen hevosihminen tietää miten hankalaa ratsastaminen voisi olla, jos orien joukossa olisi tammoja… Hevoset, jotka valitaan esityksiin käyvät pitkän koulutuksen ja karsinnan, noin viiden vuoden iässä valitaan taidokkaimmat ja sopeutuvimmat orit esityksiin. Wienin ratsastuskolun kauniiden valkosten Lipizzalaisten orien joukossa on aina ainakin yksi tumma Lipizzanhevonen.  


Tallin siäpihan karsinoita


Espanjalaisen ratsastuskoulun opastettu tallikierros 


Tämä oli aivan mahtava kierros, pääsimme tutustumaan talleihin ja saimme kuulla hieman enemmän ratsastuskoulusta, hevosista, ratsastajista sekä pääsimme tietenkin lähelle näitä ihanuuksia. Valitettavasti kuvaaminen ei onnistunut täälläkään, ainoastaan satulahuoneessa ja ratsastushallissa. 


Ratsastuskoulun satulahuone

Kuten jo aikaisemmin kerroin Wienin Espanjalainen ratsastuskoulu kasvattaa itse hevosensa ja esityksissä käytettvät hevoset ovat oreja. Nämä upeat orit asuvat kaupungin keskeisimmällä paikalla Hofburgin palatsialueella aivan ydinkeskustassa. Ratsukot harjoittelevat kesäisin alueen sisällä sijaitsevalla ulkokentällä, jonka yhteydessä on maailman suurin ovaalinmuotoinen kävelykone ja talvisin he käyttävät upeaa Barokkiaikaista ratsastushallia. Hevoset viettävät lomaa kesäisin heinä-elokuussa Piberissä. 

Lipizzanhevosen historia juontaa juurensa 1500 luvun loppupuolelle, jolloin Wienin arkkiherttua Charles II perusti hevossiittolan nykyisen Slovenian alueella sijaitsevaan Lipican kylään. Charles II halusi kasvattaa sotahevosia sekä korkealuokkaisia kouluhevosia, sillä tuohon aikaan kouluratsastus oli muotia hoveissa sekä ylhäistön keskuudessa. Lipizzanhevoset pohjautuvat espanjalaisista hevosroduista ja Charles II toi Espanjasta 9 oria ja 24 tammaa ja sijoitti ne Lipizzan siittolaan, josta hevosrotu on saanut nimensä. Espanjan lisäksi hevosia tuotiin jalostettavaksi myös Italiasta ja ratsastuskoulun Lipizzanhevoset polveutuvat 6 eri kantaorista: Pluton (1765) valkoinen espanjanhevonen, Conversano (1767) musta napolinhevonen, Neapolitano (1790) ruunikko napolinhevonen, Favory (1779) hallakko kladrubynhevosori, Siglavy (1810) valkoinen arabi ja Maestoso (1819) andalusialaisen ja napolinhevosen risteytys. 


Kuva: Ratsastuskoulun esitteestä otettu

Tänä päivänä ratsastuskoulun hevosia kasvatetaan Piberin kylässä, joka sijaitsee noin 230 km:n päässä Wienistä. Piberissä on noin 230 hevosta, 70 tammaa, 44 varsaa joista 21 tammaa ja 23 orivarsaa (vuonna 2014). Vain murto-osa Piberissä kasvatetuista oreista karsiutuu ratsastuskoulun hevosiksi ja muut oriit jäävät tammavarsojen tavoin joko jalostuskäyttöön tai ne ruunataan ja myydään. Kaikki Piberissä syntyneet varsat nimetään isän ja äidin nimen mukaan ja näin ollen hevosen nimestä selviää mistä orilinjasta se on peräisin. Koulun hevosia koulutetaan pitkään ja noin 10-vuotiaina ne ovat valmiita esityshevosia ja hevosesta riippuen ne voivat työskennellä noin 20 ikävuoteen asti. Piberin siittolassa voi käydä tutustumassa opstetuilla kierroksilla.


Tallin sisäpiha 

Tallivisiitti oli todella mielenkiintoinen ja itseä hämmästytti suuresti miten ihmeessä nuo orit voivat olla noin säyseitä??? Osa näistä hevosista oli ollut aamun esityksessä ja oli kiva päästä näkemään niitä läheltä. Tallissa on 23 boxia, joista yksi on vesiboxi käytössä ja näin ollen siellä asustaa 22 hevosta. Hevosilla oli alusinaan sahanpurua tai olkia ja niiden ruokailu on tarkan kontrollin alaisena. Osa hevosista asustaa tallin sisäpihalla, josta on näkymät kadulle ja hevosia voi ihailla suuren lasisen ikkunan takaa. Tallialueen ylemmissä kerroksissa on henkilökunnan asuintiloja sekä osa asunnoista on vuokrattu ulkopuolisille. Ratsastuskoululla käytössä on kaksi eläinlääkäriä, jotka toimivat Piberissä ja huolehtivat ratsastuskoulun hevosista. Espanjalaisessa ratsastuskoulussa käy vuosittain noin 60 000 vierailijaa ja he tekevät kiertueita myös muissa maissa. 

Olen aina ihmetellyt mikä takia Lipizzanhevosia opetetaan hyppäämään ja onko se vain huvitusta yleisölle? Onneksi sai tähänkin kysymykseen vastauksen, sillä aikoinaan Lipizzanhevosia on käytetty myös sotaratsuina ja noiden hyppyjen on ollut tarkoitus hajoittaa väkijoukkoja. Tässä myös yksi syy miksi koulun hevoset ovat oreja, sillä niille nuo hypyt ovat luonnollisia, kun oriit ovat laumassa he usein leikkivät tai kilpailevat johtajuudesta, jolloin he hyppivät ja nousevat takajaloilleen. Esityksiin valittavat hyppyhevoset osoittavatkin jo pienestä pitäen taipumuksia hyppyihin. 

Kyllä olisi ollut mahtavaa hankkia tuliaiseksi Lipizzanhevonen Sacher-kakun sijaan!


Kuva: Ratsastuskoulun esitteestä otettu 


Lipizzanhevonen


Lipizzanhevonen on väritykseltään valkoinen tai kimo, mutta ne syntyvät ruunikkoina tai mustina väri vaalenee iän myötä harmaasta valkoiseksi, vain harvoin ne jäävät tummiksi. Lipizzanhevonen ovat luonteeltaan säyseitä, älykkäitä ja oppivaisia, ne ovat kestäviä, vahvarakenteisia ja ketteriä. Lipizzanhevonen on säkäkorkeudeltaan pieni, vain noin 150-160 cm, mutta ne ovat vahvoja ja niitä käytetään paljon myös vaunu- ja valjakkohevosina. Lipizzanhevoset oppivat nopeasti vaativiakin ratsastuskuvioita ja ne ovat suosittuja kouluratsastushevosia.  


Ratsastuskoulun sisäänkäynti



Espanjalainen ratsastuskoulu / Spanische Hofreitschule


Wienin kuuluisa Espanjalainen ratsastuskoulu ja sen upeat Lipizzan hevoset ovat yksi kaupungin suosituimmista nähtävyyksistä. Korkeatasoinen ratsastuskoulu on ainoa maailmassa, jossa klassisia ratsastustaitoja harjoitetaan niiden alkuperäisessä muodossa. Ratsastajat ja hevoset kouluttautuvat vuosia ja he pystyvät tekemään musiikin tahdissa vaativia, pikkutarkkoja liikkeitä. Kaunis barokkityylinen ratsastushalli on valmistunut vuosina 1729-1935 ja se rakennettiin alun perin nuoria aristokraatteja varten, jotta he pystyisivät opettelemaan ratsastusta. 

Lipizzanhevonen on vanhin kasvatettu hevosrotu Euroopassa, se on fyysinen, voimakas, viisas ja eläväinen, jota on jalostettu Espanjassa ja Italiassa.  Esityksen aikana voi seurata Haute école eli korkeakoulutasoista oppituntia sekä kuinka taitavasti hevosta käsitellään maasta käsin. 

Espanjalaisessa ratsastuskoulussa järjestetään vuosittain noin 75 galaesitystä, jossa esitellään hevosmiestaitoja ja upeat valkoiset Lipizzalaiset oriit tanssivat balettia musiikin tahdissa. Esityksiä varten liput kannattaa varata ajoissa Espanjalaisen ratsastuskolun sivuilta, lippujen hinnat alkavat 23€ seisomapaikoista aina 130€ istumapaikkoihin. Aamupävisin voi käydä seuraamassa ratsukkojen harjoituksia musiikin tahdissa ja niihin lippujen hinnat ovat 14€. Aamuharjoituksiin ei voi varata lippuja vaan ne tulee hankkia Josefsplazin Box Officesta.  Iltapävisin voi osallistua opastetulle kierokselle, jossa vieraillaan tallin alueella, talvi- ja kesäratsastuskoulussa sekä tallin tiloissa, lipun hinta on 16€, opastetulle kierrokselle täytyy tehdä varaus etukäteen. Aamuharjoituksiin ja opastetulle kierrokselle voi ostaa yhteislipun hintaan 28€, jolloin aamulla käydään seuraamassa esitystä ja opastettu kierros on iltapäivällä, niiden välillä voi käydä tutustumassa palatsialueen muihin osiin.

Tänä vuonna (2015) on kulunut 450 vuotta siitä, kun Espanjalainen ratsastuskoulu on mainittu ensimmäisen kerran Heldenplazin suuressa gaalassa. Juhlavuoden kunniaksi Wienin poikakuoro vierailee muutamissa ratsastusesityksissä. 
Avoinna: kiinni helmikuussa maanantaisin / ti-la 9-16.00 / pe (esityspäivänä) 9-19.00 / su 9-15.00
Box Office / Josefsplaz: ti-pe 9-12.00 / sisäänkäynti sujettu helmikuussa
Kulkuyhteydet: Michaelerplatz 1, A 

Lisätietoja: http://www.srs.at/en/



2 kommenttia:

  1. Ehkä vois olla harkinnan paikka, onko ok ottaa esitteen kuvista copyrightit itelle...?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Anonyymi, kiitos palautteesta, poistin kuvien tekijänoikeudet, käytin niitä ahkerasti bloign alkuvaiheessa, mutta myöhemmin vaihdoin tapaa toimia, joten täytyy käydä päivittämässä blogin perustiedot.

      Poista

Mahtavaa että löysit sivuilleni!
Jätäthän kommentin käynnistäsi, luen niitä mielelläni.