sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Hävikkiviikko






Suomessa on vietetty viime viikolla (8-14.9.2014) valtakunnallista hävikkiviikkoa ja viikon tarkoituksena on kiinnittää huomiota siihen, kuinka paljon Suomessa heitetään ruokaa roskiin. Harmikseni en ehtinyt startata tähän Suomen hävikkiviikkoon mukaan, mutta aion aloittaa oman hävikkiviikon maanantaina. Olkoon se sitten Sveitsin hävikkiviikko ja toki haastan mukaan kaikki ne, jotka eivät viime viikolla osallistuneet sekä tietenkin kaikki täällä Sveitsisä! Olen aikaisemmin kirjoittanut postauksen Ruokahävikki kuriin ja tähteistä ruokaa!, jossa olen käsitellyt ruokahävikki aihetta sekä ideoita ruoantähteiden uusiokäyttöön. Huomatessani tämän Suomessa vietettävän hävikkiviikon, kävin tutustumassa Kuluttajaliiton sekä Saa Syödä! sivuihin ja löysin sieltä uusia hyviä vinkkejä ruokahävikin hallintaan. 

Ruokahävikillä tarkoitetaan ruokaa, joka on aluksi ollut syömäkelpoista, mutta syystä tai toisesta se päätyy roskikseen tai biojätteeseen. (Saa Syödä!) Tieto lisää tuskaa ja kun luin seuraavia faktoja ruokahävikistä, niin päätin että pakko on ottaa itseä niskasta kiinni ja yrittää taistella ruokahävikkiä vastaan. Faktat perustuvat maa-ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskuksen vuonna 2013 ruokahävikki tutkimukseen sekä Saa Syödä! -hankkeen internet-sivuihin.



Faktaa ja lukuja ruokahävikistä




Suomessa heitetään henkilöä kohden 24 kiloa eli 125 euron edestä ruokaa roskiin vuodessa. Määrä vastaa noin kuutta prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta (MTT:n Ruokahävikkitutkimus 2013).

Yhteensä laskettuna suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa hukkaan vuosittain 500 miljoonan euron arvosta (Lähde: www.saasyoda.fi).

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa. (Lähde: www.saasyoda.fi)

Suomalaiset heittävät pois vuosittain 21 miljoonaa kiloa itse valmistamaansa ruokaa. Yleisin syy on se, että ruokaa valmistettiin liikaa. (Lähde: www.saasyoda.fi)

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ruokahävikkitutkimuksen (2013) mukaan pääkaupunkiseudulla heitetään roskiin noin 25 miljoonaa kiloa ruokaa vuodessa. Pääkaupunkiseudulla heitetään roskiin jopa kokonaan avaamattomia elintarvikepakkauksia. Pääkaupunkiseudulla avaamattomien ruokapakkausten osuus kotitalouksien kaatopaikalle päätyvistä elintarvikkeista on 15 prosenttia.

Koko ravitsemusalan (kotitaloudet, teollisuus, kauppa ja ravitsemispalvelut) yhteenlaskettu ruokahävikki on noin 335–460 miljoonaa kiloa vuodessa. Tämä on noin 10–15 prosenttia kulutetusta ruoasta. (MTT)

Eniten ruokaa menee hukkaan kotitalouksissa, noin puolet enemmän kuin esimerkiksi kaupoissa. (Lähde: www.saasyoda.fi)

Noin viidennes kaikesta ravintolaruoasta päätyy Suomessa jätteeksi (MTT).

Maailmanlaajuisesti ruokaa menee tuotanto- ja kulutusketjun eri vaiheissa hukkaan vuosittain yhteensä 1300 miljoonaa tonnia, joka vastaa noin 25–30 prosenttia kaikesta maapallolla tuotetusta ruoasta. On arvioitu, että tällä määrällä voitaisiin ruokkia jopa kaksi miljardia ihmistä lisää. (FAO)


Nyt kaikki mukaan talkoisiin!





Alla on muutamia vinkkejä, joiden avulla sinä voit vähentää omaa ruokahävikkiäsi. Saa syödä! -hanke kokeili hauskan kuuloista herkkupesä-ideaa yhdessä talonyhtiössä, miksei tätä ei voisi toteuttaa vaikka kavereiden kesken tai työpaikalla. Työpaikalla tunnetusti kaikki herkut, jopa vähän kuivahtaneet tai venhentuneetkin menevät hyvin kaupaksi.


Kurkistus jääkaappiin



Ruokahävikin välttämiseksi kannattaa ensin tutustua jääkaapin sisältöön ja katsoa tuotteet, joiden viimeiset käyttöpäivät lähestyvät. Suunnittele ruokalista ja kauppareissu etukäteen, hyödyntämällä samalla pian vanhevia tuotteita. Pakastaminen antaa raaka-aineiden käytölle lisää aikaa, joten pakasta ajoissa ylimääräiset yrtit ruukuista, leivät tai lihat ja juurekset. Voit myös pakastaa jääpalarasioihin ylijääneen kastikkeen sekä maustepurkkien jämät ja käyttää niitä myöhemmin kastikepohjana. Pidä jääkaappi ja kuiva-ainekaappi järjestyksessä ja tarkasta ne viikottain. Laita etummaiseksi tuotteet, jotka vanhenevat ensin ja avaa uusi paketti, vasta kun edellinen on käytetty loppuun. Säilytä ruokia läpinäkyvissä rasioissa, niin näet helposti mitä jääkaappi sisältää ja voiko ruokia hyödyntää seuraavilla aterioilla. 

Evira eli Elintarviketurvallisuusvirasto määritelmän mukaan Parasta ennen- merkintä tarkoittaa elintarvikkeen vähimmäissäilyvyysaikaa, eli kyseiseen päivämäärään asti elintarvike säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet. Tätä päivämäärää käytetään yleensä pitkään säilyvissä elintarvikkeissa, kuten mausteet, kahvi, jauhot ja sillä viitataan tuotteen laadullisiin ominaisuuksiin. Päiväyksen jälkeen aromit ja maku saattavat heikentyä, mutta tuote on usein vielä käyttökelpoinen.

Viimeinen käyttöpäivä- merkintä tarkoittaa sitä päivää, milloin valmistaja on tarkoittanut tuotteen viimeistään käytettäväksi. Viimeistä käyttöpäivää käytetään nopeasti pilaantuvissa tuotteissa, tuoretuotteissa kuten liha tai kala. Viimeinen käyttöpäivä liittyy elintarvikkeen turvallisuuteen ja tarkoittaa todella tuotteen viimeistä käyttöpäivää.



Ruokaostoksilla



Ruokahävikki ei ole yksin kotitalouksien ongelma, vaan sama ongelma on myös kauppiailla. Moni valitsee kaupassa vähän raakoja hedelmiä ja vihanneksia  kypsien sijaan, jonka vuoksi kauppias joutuu heittämään kypsemmät yksilöt pois. Ruokalistan etukäteissuunnittelulla välttyy useilta heräteostoksilta, mutta toisaalta voisi olla järkevää ostaa kaupasta viimeisen käyttöpäivän vuoksi alennettuja tuotteita ja saada niistä piristystä omiin ruokalistoihin. Yksi kokeilemisen arvoinen vinkki, on ottaa kuva jääkaapista ennen kauppaan lähtöä, niin muistat varmasti mitä jääkaapissa oli jo ennestään. Toinen hyvä neuvo on että ostat vain niitä tuotteita, mitä arvelet että ehdit käyttää ennen niiden pilaantumista. Ruokaa voi pilata myös säilyttämällä niitä väärissä lämpötiloissa. Kaupassakäynnin jälkeen tuotteet tulisi saada nopeasti kylmään, eikä jättää niitä autoon tai seisottaa pitkään huoneenlämmössä. Moni ei ehkä ajattele, kuinka paljon ruoan hukkaan heittäminen vie rahaa ja kuinka se rasittaa luontoa. 



Ruoanlaitto



Olen jo aikaisemmin peräänkuuluttanut vinkkejä, miten ruoantähteitä tai ruoka-aineita voi vielä hyötykäyttää sen sijaan, että ne heitetään roskikseen. Kuluttajaliiton sivuston myötä löysin vielä muutamia hyviä ideoita sekä kivan Facebook-ryhmän Hävikistä herkuiksi, missä ruokabloggaajat loihtivat herkkuja ylimääräisistä raaka-aineista. Meillä käy valitettavan usein niin, että riisiä ja pastaa keitetään kerralla koko kylälle. Osittain tuo lisukkeiden suuri valmistusmäärä johtuu varmaan siitä, että en säilytä raaka-aineita niiden omissa paketeissa, joista selviää suositeltavat annosmäärät, vaan ilmatiiviissä säilytyspurkeissa. Täytyykin seuraavista paketeistä säästää nuo annosohjeet ja teipata säilytyspurkkien kylkeen tai laittaa kuiva-ainekaapin oven sisäpuolelle lista annosmääristä sekä parasta ennen päiväyksistä. Annoskokoja esim. keittämätön pasta 50g / henkilö ja keittämätön riisi 75g / henkilö. Hyödynnä perjantai-pizzassa kaikki viikon aikana ylijääneet elintarvikkeet, kasvikset ja juustot. 

Marttojen ruokaa tähteistä vinkkejä, 
Saa Syödä! annoslaskuri ja reseptihaku




Noutopöydät ja ruokailu kodin ulkopuolella






Kotitalouksein ja kaupan lisäksi suuri osa ruokahävikistä tapahtuu ravintoloissa. Ravintoloiden on usein vaikea arvioida ruoan menekkiä ja mikäli isompi ryhmä on poissa ruokailusta, olisi siitä hyvä ilmoittaa työpaikan ja koulujen keittiöihin. Ilmoituksen myötä keittiöt pystyvät paremmin varautumaan ruokailijamäärien muutoksiin ja huomioimaan sen omissa raaka-ainehankinnoissa. Jotkut   työpaikkaruokalat myyvät päivän lounasta kotiin vietäväksi ja minimoivat tällä tavalla hävikin syntymistä. Ostamalla näitä annoksia, helpotat omaa arkeasi ja sinulla ei mene aikaa ruoan valmistamiseen. 

Seisovat pöydät ja Buffetit ovat ruokailijoille suuria ansoja, usein tulee otettua "vähän jokaista" tai "syödään koko rahan edestä" ja valitettavan usein käy niin, ettei kaikkea jakseta syödä ja ylimääräinen ruoka lentää roskiin. Itselleni käy usein niin, että syön enemmän silmilläni ja ottamani annoskoot ovat suurempia, kuin jaksan syödä. Aionkin jatkossa panostaa siihen, että otan ruokaa vain sen verran, kuin jaksan syödä ja otan mielummin ruokaa lisää, mikäli annoksen jälkeen jää vielä nälkä. Ravintoloiden annoskoot ovat useimmiten minulle lian suuria ja tämän vuoksi pyydänkin aina annoksen loput "dogibägiin" eli kotiinvietäväksi. Toki voisin kysyä pienempiä annoksia tai yrittää jo tilatessa muistaa, että annoksen voi jakaa perheen ja ystävien kanssa.


Hävikkilomake







Kuluttajaliiton sivuilta löysin Hävikkilomakkeen johon kirjataan hävikkiviikon ajan poisheitettävät raaka-aineet ja ruoat, syy miksi ne heitettiin roskiin sekä rahamäärä mikä meni hukkaan. Olen joskus itse suutuspäissäni kirjannut ylös roskiin heitettyä ruokaa ja jättänänyt listan vaivihkaa kotona näkyville ns. pienenä vihjeenä. Tuolloin en kirjannut hukkaan heitettyjä rahasummia ylös, joten nyt täytyy  kokeilla tehoaako niiden ylös kirjaaminen enemmän tuohon meidän perheen jääkaappikäyttäytymiseen. 

Alla malli Kuluttajaliiton lomakkeesta, johon kirjataan päivittäin roskiin heitetyt ruoat, syy miksi heitettiin sekä ruokia vastaava rahasumma. 


"Esim: banaani - ylikypsä; keitonloppu kattilassa – kukaan ei jaksanut syödä; jogurttipurkki – unohtunut jääkaapin pohjalle. Syiden kirjaaminen saa myös huomaamaan turhaa poisheittämistä."



Lue lisää: 


2 kommenttia:

  1. Roskiin lentää tosiaankin aivan liian paljon ruokaa ja jos pysähdymme miettimään niin voimme helpostikin vähentää tuota hävikin määrää.Minulle tuskin syntyy hävikkiä sillä käytän lähes kaikki mitä vain voin. Postauksessasi tulikin paljon vinkkejä aiheeseen liittyen) mInäkin postasin aamulla tuosta samasta aiheesta,ja laitoin pari ohjettakin,

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hävettää myöntää, mutta meillä edelleen lentää ruokaa roskiin, tosin onneksi vähemmän kuin vuosi sitten, ollaan sentään opittu jotain! Meillä suurin osa hävikistä tulee siitä että varaan koko perheelle ruokaa ja useimmiten käy niin että nuoriso syökin muualla tai sitten tulee extemporee syötyä ulkona vaikka ollaankin varauduttu kotiruokaan. Pitäisi varmaan opetella käyttämään lähikauppaa isompien markettien sijaan, sillä niistä tulee ostettua kerralla paljon ja moni ruoka saattaa hukkua käyttäjiltä jääkaappiin... Täytyy käydä lukemassa sun vinkit :)

      Poista