keskiviikko 3. joulukuuta 2014

3. luukku: Joulupukki






Joulupukki



Joulun odotetuin hamo on tietenkin joulupukki, harmaapartainen, punapukuinen, lempeä vanha ukko, joka jakaa kaikille kilteille lapsille jouluna lahjoja. Joulupukin odotus alkaa monta viikkoa ennen joulua ja lapset kirjoittavat joulupukille kirjeen, missä lupaavat olla kiltisti. Kirje lähetetään Korvatunturille ja kirjeen liitteenä on tietenkin tarkkaan mietitty lahjatoivelista.






Joulupukki asuu Korvatunturilla ja siellä hän valmistaa ja hankkii lahjat kaikille maailman lapsille, muorin sekä tonttuapulaisten kanssa. Ennen joulua tontut tarkkailevat lapsia ja mikäli lapset ovat olleet kilttejä, niin joulupukki kiertää jouluaattona jakamassa lahjat lapsille. Joulupukki liikkuu yleensä porojen vetämällä reellä, mutta välillä joulupukki joutuu turvautumaan, myös toisenlaisiin menopeleihin. 

Saapuessaan pukki kysyy onko talossa kilttejä lapsia ja mikäli niitä löytyy, niin pukki käy peremmälle. Pukki kyselee kuulumisia ja lapset usein laulavat hänelle joululauluja, moni haluaa myös ikuistaa itsensä pukin kanssa. Pukki on aattona kiireinen ja ehtii jakamaan vain muutaman lahjan, joten hän yleensä pyytää lapset avuksi jakamaan loput lahjat. Lyhyen vierailun jälkeen pukin on jatkettava matkaa, sillä vielä on monia paikkoja käymättä. Pukki lähtee jatkamaan matkaa ja hänet toivotetaan tervetulleeksi myös seuraavana vuonna.






Joulupukin esikuvana on Pyhä Nikolaus, joka toimi 300-luvulla nykyisen Turkin alueella sijaitsevan Myran piispana. Pyhä Nikolaus oli hyväntekijä ja hän antoi lahjoja lapsille ja vähäosaisille, siten että lahjan saaja ei tiennyt kuka lahjan oli antanut. Tarina kertoo että köyhällä isällä ei ollut varaa naittaa kolmea tytärtään ja tämän vuoksi Pyhä Nikolaus oli tyttärien tullessa naimaikään jättänyt oven taakse kultapussin. Nuorimman tyttären tullessa naimaikään, isä halusi tietää kuka tuo salaperäinen lahjoittaja oli ja yhtenä yönä hän huomasi Pyhän Nikolaksen kiipeävän katolle ja pudottavan savupiipusta kultapussin. Kultapussi putosi nuorimman tyttären sukkaan, joka oli kuivumassa takan luona. Tämän vuoksi monissa maissa ripustetaan joulusukat takanreunalle ja Pyhä Nikolaus tiputtaa jouluyönä lahjat joulusukkiin. 

Pyhä Nikolaus kuoli 6.12 ja keskiajalla hänestä tuli lasten suojelupyhmys Sanct Nikolaus. Hollannissa annettiin lahjoja Pyhän Nikolauksen päivänä ja myöhemmin perinne yhdistyi jouluun ja levisi 1600-luvulla Hollantilaisten siirtolaisten mukana Englantiin ja Yhdysvaltoihin. Joulupukin englanninkielinen nimi juontaa juurensa myös Pyhästä Nikolauksesta (lat. Sanctus Nicolaus), jota Hollanniksi kutsuttiin nimellä Sinterklaas ja tästä myöhemmin muokkaantui Santa Claus.

Suomessa 1700-luvulla nuuttipukit liikkuivat joulun jälkeen, Nuutinpäivänä (13.1) kerjäämässä joulusta jääneitä ruokia. Nuuttipukit olivat nuoria miehiä jotka pukeutuivat turkkiin ja laittoivat sarvet päähänsä. Lahjoja jakava Pyhä Nikolaus tuli Suomessa tunnetuksi 1800-luvulla. Nuuttipukista ja Pyhästä Nikolauksesta muodostiui suomalainen joulupukki, jonka vaatetus oli harmaa. Vasta 1960-luvulla joulupukin asu muuttui harmaasta punaiseksi, Amerikan malliin. Lastentunti nimisen ohjelman juontaja Markus-setä, kertoi vuonna 1927 ohjelmassaan että Joulupukki asuu Korvatunturilla. 






Joulupukki maailmalla:



Maailmalla on erilaisia joulunperinteitä ja joulupukki tuo lapsille lahjoja eri aikaan. Monissa maissa lapset saavat lahjat edelleen Pyhän Nikolauksens päivänä 6.12, mutta joulun kaupallisuuden myötä, joulupukki käy myös joulun aikaan. Suomessa ja useimmissa muissa maissa joulupukki käy 24.12 jouluaattona, kun taas Englannissa ja Amerikassa joulupukki käy jouluaattoyönä. Espanjassa lapsille Los Reyes Magos eli Itämaan tietäjät tuovat lapsille lahjat loppiaisen aikaan, mutta  myös Espanjassa joulunvietto on yleistynyt jouluaattona 24.12. Ortodoksisessa uskonnossa ja maissa joulua vietetään vanhan kalenterin eli juliaanisen kalenterin mukaan 7.1, joka on 13 päivää jouluaatosta. Suomalaiset pitävät tietenkin kiistatta Korvatunturin Joulupukkia ainoana oikeana!






Espanjalainen joulupukki


Papá Noel tuo lahjat ensin jouluaattona ja perinteisemmin Espanjassa vietetään joulua loppiaisena 6.1, jolloin Los Reyes Magos eli kolme kuningasta tuo lapsille lahjoja. Lapset kirjoittavat kuninkaille lahjalistan ja loppiaisena järjestetään useissa kaupungeissa Kuninkaiden kulkue, joka on suuri ja näyttävä tapahtuma. Kuninkaat tulevat kamelivaunuilla ja heittävät nameja lapsille. Lapset varaavat illalla kuninkaille juomaa ja ruokaa sekä kameleille vettä ja kuninkaat tuovat lahjat yöllä ja mikäli lapsi on ollut tuhma, hän saa mustan koksin lahjojen sijasta.

Iso-Britannian joulupukki


Father Christmas tuo lapsille lahjat joulupäivänä (25.12). Pienet lahjat laitetaan takan eteen ripustettuihin joulusukkiin ja isot lahjat jätetään kuusen alle.

Ranskalainen joulupukki


Ranskassa Pére Noel tulee joluna koteihin savupiipusta ja jättää joululahjat kenkiin. Lapset saavat lahjat joulupäivän aamuna. Saint Nicolas asuu taivaassa ja laskeutuu siletä joulupäivänä. 

Ruotsalainen joulupukki


Jultomten asuu Tonttumaassa, joka on Gesunda vuoren juurella, lähellä Moran kaupunkia. Jultomten tuo lapsille joululahjat jouluaattona.

Norjalainen joulupukki


Julnissen asuu tonttujen kanssa Drobakin kaupungissa, Oslovuonon rannalla. Julnissen liikkuu Joulutähti ja Jouluilo nimisillä vuonohevosilla. 





Amerikkalainen joulupukki


Santa Claus tulee jouluaattoyönä lentävillä poroilla pohjoisnavalta. Santa kiipeää savupiipusta alas ja laittaa lahjat takan edustalla roikkuviin joulusukkiin. Nykypäivän joulupukki on saanut piirteet kun kuvittaja Thomas Nast piirsi vuonna 1866 joulupukin, jolla oli valkoinen parta, punainen nuttu ja pukki kantoi mukanaan lahjasäkkiä.




Venäläinen joulupukki eli Pakkasukko


Venäjällä joulua juhlitaan vasta 7. tammikuuta, mutta Pakkasukko käy uudenvuodenaattona. 




Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mahtavaa että löysit sivuilleni!
Jätäthän kommentin käynnistäsi, luen niitä mielelläni.