5.2. Runebergin päivä

Hyvää Runebergin päivää!

Kuva: Wikipedia

Johan Ludvig Runeberg (1804–1877), tunnetaan suomalaisten kansallisrunoilijana, kirjailijana ja toimittajana. Runeberg on sanoittanut Maamme-laulun (1848) ja hänen tunnetuin teos on runokokoelma Vänrikki Stoolin tarinat (1848), joka kertoo Suomen sodista. Hänet tunnetaan Suomen kansan ja luonnon kuvaajana ja hänen teoksia on käännetty jo varhain usealle kielelle.  Runebergin päivää on juhlittu vuodesta 1854 asti, tuolloin runoilija täytti 50 vuotta. 

Runebergin tortut kuuluvat perinteisesti Runebergin päivään. Kerrotaan että Runnebergin vaimo Fredrik on kehittänyt reseptin makeanhimosta kärsivälle miehelleen. Runebergin oli tehnyt mieli makeata ja rouva oli kaivanut kaapista löytyneet raaka-aineet ja tehnyt leivonnaisen. Runebergin torttu on mantelilla ja rommilla tai punssilla maustettu leivos.

Runebergin päivänä jaetaan vuosittain Runeberg-palkinto, joka on suomalainen kirjallisuuspalkinto. Palkintoa on jaettu vuodesta 1987. Valitsijaraati valitsee ehdokkaat ja palkintolautakunta myöntää 10 000 euron palkinnon voittajalle. Vuoden 2014 kirjallisuuspalkinnon saajaksi on kahdeksan ehdokasta, runokokoelmia, novellikokoelmia, romaaneja ja omaelämänkerta.

Kuva: Wikipedia

Johan Ludvig Runeberg syntyi Pietarsaaressa 5.2.1804 ruotsinkieliseen perheeseen. Hänen vanhempansa olivat isä merikapteeni Loren Ulrika Runeberg, joka näki Johanin ensimmäisen kerran 3 vuoden ikäisenä ja äiti Anna Maria Malm oli Pietarsaarelaisen kauppiaan Johannes Malmin tytär.  Johan kutsumanimeltään Janne oli perheen esikoinen, hänellä oli kolme sisarta ja kaksi veljeä.  

Runeberg sairasti pienenä riisitautia joka hidasti hänen kehitystä, hän oppi kävelemään vasta 3-4 vuoden ikäisenä ja sairauden seurauksena hän sai elinikäiset arvet kaulaansa. Runeberg aloitti koulun Pietarsaaressa ja jatkoi koulua Oulussa asuen setänsä luona, sedän kuoltua hän siirtyi Vaasaan opiskelemaan.  Vaasassa Johan oli luokkansa priimus ja tuohon aikaan hän kiinnostui runoudesta. Runeberg kirjoitti ylioppilaaksi Turussa vuonna 1822 ja jatkoi yliopistoon lukemaan filosofiaa. Opintonsa hän rahoitti toimimalla kotiopettajana Saarijärvellä ja Ruovedellä. Opiskeluaikana Runeberg tutustui J.V. Snellmaniin, Elias Lönnrothiin sekä Fredrik Cygnaeukseen ja heidän ystävyys säilyi koko elämän ajan. 

Runebergin ensimmäinen runo Auringolle julkaistiin Åbo Tidningar-lehdessä 16.12.1926. Runeberg toimi kotiopettajana Paraisilla, jossa hän tapasi pikkuserkkunsa ja tulevan vaimonsa Fredrika Tengströmin. Turun palon 1827 jälkeen Runeberg muutti Helsinkiin jatkamaan yliopisto-opintojaan ja julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa ruotsiksi vuonna 1930 Dikter. 

Kuva: Wikipedia

Johan ja Fredrika avioituivat vuonna 1831 ja he saivat kahdeksan lasta, seitsemän poikaa ja yhden tyttären, joista tytär ja yksi poika menehtyivät. Helsingfors Morgonblad- lehti perustettiin vuonna 1832 ja Runeberg oli sen ensimmäinen toimittaja. Runeberg sai lehtorin viran Porvoosta ja muutti sinne pysyvästi vuonna 1837. Lehtorin viran ohella Runeberg toimitti Borgå tidning- lehteä ja hän jäi eläkkeelle vuonna 1856. Vuonna 1844 Runebergille myönnettiin professorin arvonimi sekä hän sai lukuisia pohjoismaalaisten ja venäläisten ritarikuntien merkkejä. Runeberg halvaantui metsästysretkellä saatuaan aivoverenvuodon vuonna 1863 ja eli loppuelämänsä vuodepotilaana. 

Kuva: Wikipedia

Runeberg kuoli 6.5.1877 Porvoossa ja koti avattiin yleisölle kolme vuotta hänen kuoleman jälkeen. Muuttaessaan Helsinkiin Fredrika otti vain muutamia huonekaluja ja osan irtaimistoa mukaansa. Myöhemmin Fredrikan kuoltua tavarat palautettiin Porvoon museoon.       

Kuva: Wikipedia

Bistrossa tehtiin ensimmäiset Runebergin tortut, ulkonäöstä huolimatta, 

ne maistuivat oikein makoisilta.

Runebergintorttu

 

Tortut 10 kpl 

1,5 dl sokeria

2 kananmunaa

1 dl mantelia jauhettuna

1 dl piparkakkuja murennettuna

(tai muita pikkuleipiä)

1,5 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

(0,5 tl kardemummaa)

Kostutusliemi:

1 dl vettä

0,25 dl sokeria

1-2 rkl rommia tai punssia

Koristeluun:

1 dl vadelmamarmeladia, paistonkestävää

1 dl tomusokeria

1-2 tl vettä tai sitruunan mehua

  

Jauha mantelit ja keksit monitoimikoneella, keksit voit murskata myös morttelilla. Sekoita kuivat aineet keskenään. Vaahdota pehmennyt voi ja sokeri. Lisää munat yksitellen ja vatkaa voimakkaasti. Sekoita kuivat aineet taikinaan. Voitele alumiinivuoat ja nostele kahden lusikan avulla taikina vuokiin. Jätä vuoat hiukan vajaiksi.

Painele kostutetulla sormella torttujen keskelle syvennys ja laita jokaiseen koloon ½ tl vadelmamarmeladia. Laita 200-asteiseen uuniin ja paista 13–15 minuuttia.

Kostutusliemi:

Kiehauta vesi ja liuota siihen sokeri sekä rommi. Kostuta tortut pullasudin avulla heti kun ne tulevat uunista.

Koristelu:

Lisää torttujen keskelle vielä teelusikallinen vadelmamarmeladia ja anna jäähtyä. Valmista sokerikuorrutus. Mittaa tomusokeri ja lisää vettä sen verran että sokeri kostuu ja siitä tulee notkea massa. Pursota sokerikuorrutetta renkaaksi vadelmamarmeladin ympärille.