sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Lontoon the Monument ja Englannin ehkä tunnetuin leipuri






Viime viikolla lähdimme perheen kanssa Lontoosen ja meillä oli tarkoituksena juhlistaa hieman Ronin syntymäpäiviä, sekä viettää hetki yhdessä ennen kuin, veisimme Rosan kimpsuineen ja  kampsuineen Brightoniin. Hotellimme Lontoossa sijaitsi Green Parkin vieressä, joten päätimme lähteä katsomaan Buckinghamin palatsin vahdinvaihtoa ja vihdoin onnistuin näkemään sitä edes hieman. Meilä oli tarkoitus näyttää Lontoota ensikertalaiselle ja päätimme säästää hieman jalkoja ja otimme Hop-in Hop-out bussin. Bussi mateli Lontoon ruuhkissa ja matkanteko kesti harmittavan kauan, hyppäsimme Towerin kohdalla pois ja haukkasimme perinteiset Fish & Chipsit lounaaksi. Lounaan jälkeen nuoriso halusi lähteä heti shoppailemaan, enkä saanut houkuteltua heitä mukaani katsomaan Lontoota ”The View”-näköalatornista.



Ei tarvinnut kahta kertaa miettiä menenkö sisälle


Halusin kuitenkin tälläkin kertaa nähdä Lontoon yläilmoista, mutta sen sijaan että olisin mennyt yksin tuonne ”The View”-torniin, kävelin läheisen ”The Monument”-pylvään luokse ja päätin kivuta sinne maisemia katsomaan. Hintakin oli vain murto-osa siitä (4,5£) mitä tuo ”The Shard View” -sisäänpääsy. En ollut koskaan sen kummemmin ajatellut, mikä tuo monumentti oikeastaan on ja pidin sitä vain tavallisena näköalapaikkana, mutta kun luin tekstin pylväästä niin koko monumentti muuttui heti paljon kiinnostavammaksi. 



The Monument 





Monumentti kuin monumentti...


Monument näköalatorni sijaitsee Lontoon Cityssä, Monument Streetillä, lähellä London Bridgeä ja Toweria. Tuo pylväs ei olekaan mikä tahansa monumentti vaan sen historia on todella kiinnostava ja ulottuu 350 vuoden aikaisiin tapahtumiin ja tunnettuun leipuriin. 

Monumentti on rakennettu Lontoon vuoden tuhoisan suurpalon ja kaupungin uudelleenrakentamisen muistomerkiksi. Suurpalosta on aika tarkalleen 350 vuotta, sunnuntaina 2.9.1666 yöllä palo sai alkunsa leipurin rakennuksesta Pudding Lanelta. Palo kesti monta päivää ja tuhosi nykyisen Cityn alueen rakenuksineen sekä palossa tuhoutuivat viimeiset osat Roomalaisten perustamasta Londinium siirtokunnasta, joka nykyään tunnetaan nimellä City of London. Suurpalo saatiin sammutettua keskiviikkona 5.9.1666 ja jäljet olivat tuhoisat. Palo tuhosi noin 13 000 taloa, yleisiä rakennuksia, kirkkoja mukaan lukien St Paulin katedraalin, London Bridge säilyi, mutta sen perusteet paloivat pahoin, vain kivestä tehdyt rakennukset säilyivät.  Lontoon suurpalon seurauksena noin 70 000 jäi kodittomaksi. Tuohon aikaan Lontoossa elettiin jo muutenkin kovia aikoja, sillä vuosina 1664-1665 noin 100 000 oli kuollut ruttoon. Suurpalon myötä palontorjuntaan alettiin kiinnittää enemmän huomiota, syntyi palokunta ja sammutusvälineiden kehitys alkoi. 

Thomas Farrinor lienee Englannin kuuluisin leipuri, hän oli tunnettu jo ennen suurpaloa, sillä hän leipoi leipää kuninkaalliselle laivastolle Englannin ja Hollannin sodan aikana.



Wikipedia: Tuntemattoman maalarin kuvaus Lontoon palosta


Wikipedia: Punainen osa tuhoutui Lontoon palossa 



Osana Lontoon uudisrakentamista päätettiin pystyttää pysyvä muistomerkki lähelle paikkaa mistä suurpalo alkoi. Muistomerkin suunnitteli arkkitehti Sir Christopher Wren, joka suunnitteli myös useita uusia kirkkoja palossa tuhoutuneiden tilalle mm. St Paul Cathedral. Monumentti on 62 metriä korkea ja se sijaitsee 62 metrin päässä paikasta, mistä palo alkoi. Monumentti rakennettiin vuosina 1671-1677, se on korkein yksittäinen pylväs ja sen näköalatasanteelle pääsee kiipeämällä 311 porrasta. Pylvään jalustassa on reliefi jossa Kaarle II johtaa jälleenrakennusta tulipalon jälkeen ja pylvään päässä on kullalla koristeltu liekki, joka symboloi tulta ja muistuttaa suurpalosta. Myöhemmin näköalatasanne jouduttiin suojaamaan verkoilla, sillä muutamat olivat hypänneet sieltä alas.



Pylvään juurella reliefi Kaarle II johtaa uudelleenrakennusta





Tällä kertaa Monument veti pidemmän korren, maksan mielummin tämän kunnostuksesta


Näkymät London Bridgelle ja Towerille


Näköalatasanteelta on upeat näkymät ympäri Lontoota ja kiipeäminen ylös oli todella hyvää jumppaa, jokainen joka kiipeää nuo rappuset ylös saa lähtiessään sertifikaatin, siitä että on kiivennyt rappuset ylös. Näköalapaikka oli jo maisemien puolesta huikea, mutta vielä tuo historia väritti tätä nähtävyyttä yhä lisää ja teki vierailusta todella mielenkiintoisen. Satuin vielä vierailemaan siellä 350 vuotta Lontoon suurpalon jälkeen!



Huipulle 311 porrasta, sertifikaatti ansaittu


Virallisesti olen ainakin kerran "porraskävellyt"

38 kommenttia:

  1. Kiitos tästä historian oppitunnista. Niin olen minäkin tämän ohi ja läheltä kulkenut yhtään miettimättä että minkä muistoksi tämä monumentti on pystytetty. Takana onkin paljon mielenkiintoisempi tarina kuin olisin arvannut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oleppa hyvä ;) Tykkään kun nähtävyyksillä on joku tarina taustalla, ne tekevät kohteesta aina mielenkiintoisemman ja niiden avulla jää parempi muistijälki...

      Poista
  2. Ahdistavan kapeilta ja kierteisiltä näyttävät nuo portaat! :D Mä jotenkin helposti tunne oloni epämukavaksi tollaisissa, vaikka onhan sitä tullut kiipeiltyä ties minne tuollaisia pitkin, esimerkiksi Tallinnassa, Pariisissa ja Roomassa. On kiva kuulla tarina monumenttien takana, koska kaupunkilomilla monet monumentit tulee ohitettua turhankin nopeasti, kun ei väsyneenä jaksa syventyä sen kummemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä turhan moni nähtävyys tulee vain pällisteltyä, eikä siitä jälkeenpäin muista kovinkaan paljoa. Nuo rappuset olivat ihan ok kiivetä, vaikkakin olivat kapeat ja välillä täytyi pysähdellä kun tuli vastaantulijoita. Itse taas kammoan "ritilärappusia" ja tasanteitaa joista näkee ritilän läpi alas, liikkuminen on hidasta ja kävelen aina tukipilarien päällä ;)

      Poista
  3. Kamalia katastrofeja aikoinaan nuo monenkin kaupungin isolta osin tuhonneet tulipalot - ja nyt sitten kaupungissa kuin kaupungissa vähän niinkuin hyödynnetään niitä turismissa :-)
    Vitsi vitsinä, historia on hyvä tuntea tältäkin osin ja ihan mielenkiintoisia nämä tällaiset muistomerkit sikäli ovat. Juuri tälle en osin ole koskaan kohdalle osunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin olisihan Suomessakin enemmän vanhoja nähtävyyksiä mikäli rakennukset eivät olisi olleet puusta...

      Poista
  4. Mahtoi olla aika palaneet leivät. Ihme, että kelpasivat kuninkaallisille. Tuo oli historiassa muutenkin mullistusten aikaa, varmasti kodittomaksi jääneitä laivattiin orjuuteen Amerikkaan. En oikein tiedä, mitä ajatella siitä turvaverkosta. Ehkä sekin puhuu orjuudesta. Kun maailma on paha, niin siihen pahuuteen kuuluu, ettei täältä pääse edes pois, niin minä olen sen ajatellut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä lie leipuri yöllä tehnyt? nukahtanut kenties?

      Poista
  5. Kuoliko leipuri palossa? Tuli vaan mieleen, että jos ei kuollut, niin tuosta vahingosta saattaisi tulla pikku morkkis... Liian usein tulee kyllä vaan nopeasti ohitettua kaiken maailman monumentit, niiden takaa voi tosiaan löytyä vaikka kuinka merkittäviä ja kiehtovia tarinoita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leipuri selvisi palosta, hän syytti palosta erästä ranskalaista, joka vangittiin myöhemmin, vaikka hän ei omien sanojensa mukaan ollut edes palon syttymisen aikaan maassa. Leipuri perusti liikkeen uudelleen, mutta kuoli vuonna 1670.

      Poista
  6. Muistaakseni olen tämän ohi Lontoon-reissulla kävellyt, enkä kyllä sille paljoa silmiäni letkauttanut, heh. Mielenkiintoinen ja vähän traaginenkin tarina muistomerkin takana, niinkuin usein on. Mitä mahtaa leipurille tapahtuneen, jos palosta itse selvisi... On tainnut olla kiukkuisia ihmisiä jonoksi asti huutamassa. Itse olen joskus jäljittänyt Porin palossa kuolleita ihmisiä vanhoista kirkonkirjoista kirjaston mikrofilmikoneella, etsiessäni tietoa asuintaloni historiasta (koska siellä kummitteli). :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minultakin tämä nähtävyys olisi varmasti mennyt ohitse, mutta viime aikoina olen innostunut käymään näköalapaikoilla ja tämä Monument on listattu Lontoon näköalapaikaksi. Leipuri todella selvisi palosta lapsiensa kanssa ja he syyttivät siitä toista henkilöä, leipuri kuoli muutamia vuosia palon jälkeen vuonna 1670. Hui, kuullostaapa tosi jännältä tuo sinun kummitusjahti, löytyikö kirjastosta mitään mielenkiintoista?

      Poista
  7. Aina oppii uutta! Niin kuin monet muutkin kommentoijat ovat jo todenneet, niin harmillisen usein tulee kyllä ohitettua kaupunkilomilla erilaiset monumentit niin, että ne tulee lähinnä vilkaistua vain nopeasti päältä päin. Tämäkin postaus osoittaa, että ihan oikeasti kannattaisi perehtyä myös siihen tarinaan näiden muistomerkkien takana - siellä voi olla jännittäviä tarinoita odottamassa kuulijaansa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, aina oppii jotain uutta ja minusta se juuri on matkailussa ihan parasta... Tämäkin tarina tuli eteeni tosiaan ihan sattumalta ja olen iloinen että valitsin näköalapaikaksi tämän the Monumentin sen sijaan että olisin mennyt tuohon uuteen the View-näköalapaikkaan.

      Poista
  8. Tuo Pudding Lane sai hymyn mun huulille vaikka vakava asia olikin. :-) Kaikkea sitä oppii entisestä kotikaupungista, arvaas olenko tuolla käynyt? Näinhän se on, että millään ei Lontoossa ehdi kaikkea nähdä ja tuokin jäänyt paitsioon. Ens kerralla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minuakin tuo kadun nimi nauratti heti kun kuulin tarinan taustan, että eipä voisi osuvampi olla tien nimi! Ehkä tässä on taustalla kyse historiallisesti nimetyistä kaduista. ;) Suosittelen käyntiä mikäli maisemia haluaa ihailla, pääsymaksu on edullinen ja varmasti menee tarpeeseen...

      Poista
  9. Kiva tarina. Leipurin uuni hyvin vaarallinen😂. Opaskierrokset tai se vaiva, että ottaa selvää hieman enemmän kohteesta ovat siitä mukavia, että antavat kasvot paikalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse aina harmittelen että en koskaan muista katsoa matkakohteiden turistitoimistojen tai yhteisöjen tarjoamia omia kaupunkikierroksia ja varata niitä etukäteen. Usein noilla kierroksilla näkee kaiken tarpeellisen ja saa hieman lihaa luiden ympärille!

      Poista
  10. Hyvää jumppaa tosiaan varmasti.. huh huh. En ole koskaan tullut ajatelleeksi, että Lontoossa on tuollainenkin nähtävyys. Mutta nyt tiedän ja painan korvan taakse.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä oli hyvää jumppaa normaalin kaupunkikävelyn lisäksi! Matkailu ja shoppailu on oikeesti rankkaa urheilua ;)

      Poista
  11. Hienosti kirjoitettu kertomus! Täytyy myöntää että mulla on aukko sivistyksessä kun en ole Lontoossa käynyt :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kaisa! Kommenttisi lämmittää mieltäni todella paljon <3 Suosittelen Lontoota matkakohteena, viime aikoina olen ollut siellä useammin ja jatkossa aion keskittyä vain yhteen kaupunginosaan kerrallaan, sen sijaan että edes yritän ahmia kaikkea mitä haluaisin nähdä samalla kerralla...

      Poista
  12. Mielenkiintoinen oli tämä postaus! Joo se on kumma, ku jotenki aina sivuuttaa nämä historialliset paikat jostaki kumman syystä, ja pällistelee niitä perus turistipaikkoja. :D Lontoo on kyllä paikka mihin ehdottomasti pakko päästä, että jospa yritän joku päivä sinne mennä ja kokea tämän ihanan kaupungin. Ps. noi portaat näyttää pelottavalta. Tuli korkeenpaikankammo :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihastun Lontooseen joka kerta aina enemmän ja enemmän! Noi portaat ei ollut musta kovin pelottavat ja rappusissa ei onneksi ollut ruuhkaa, vaikka ylhäällä olikin porukkaaa. Kaikki ritiläportaat vasta pelottavia onkin!

      Poista
  13. Kaupungit näyttävät kyllä tosi kauniilta korkealta käsin.

    Kamalia kyllä nuo suuret tulipalot. Onneksi sellaisia pystytään nykyään hyvin estämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarinan taustaa on ihan kauhea ajatella,ilmeisesti jotakin hyvää tuostakin seurasi ja saamme olla iloisia että nykyään on olemassa palokunta!

      Poista
  14. Lontoo ja Lontoon historia ovat mulle tuttuja. Lontoo oli ensi-ihastukseni matkakohteena ja ahmin lapsena tietoa kaupungissa. Sittemmin olen tehnyt vielä kolme reissua paikan päälle, mutta tuo kyseinen näköalatasanne on jäänyt käymättä. Laitanpas sen muistiin seuraavaa visiittiä ajatellen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viime aikoina olen reissannut Lontoossa ja pikku hiljaa tuo historia alkaa hahmottua, minä taas olen aina rakastanut kuninkaallisia ja sen vuoksi Lontoo on todella kiinnostava matkakohde :)

      Poista
  15. Hee, siistiä, että tuosta saa sertifikaatin. Onhan tuossa toki jo kiipeämistä. Joskus kiipesin vastaavanlaiseen torniin Bostonissa, mutta siellä joutui ahtaissa rappusissa jonottaa, että pääsi ylös. Sieltä vielä kun tuli alas isompikokoisia paikallisia, niin melkoisen tukalaa oli. Maisemat kuitenkin vaivan arvoiset. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu tavallaan aika hauska idea tuo sertifikaatti, mielestäni onnistunut markkinointi sillä ainahan on kiva saada jotakin, mutta tämä sertifikaatti ei ole ns. turhake vaan siitä selviää tuon muistomerkin tausta! Pisan tornissa koin vastaavan että yritimme kiivetä ylöspäin jonossa ja vastaan tuli koko ajan porukkaa, nuokin rappuset olivat ahtaat kuten monissa tuon ajan nähtävyyksissä. Näissä rappusissa varmasti sama ongelma mikäli enemmän vierailijoita samaan aikaan. Muutama päivä sitten kävin Bernissä ja kiipesin katedraalin torniin katsomaan kaupunkia, siellä oli enemmän tilaa joten ylos tulo ja paluu alas oli pystytty järjestämään eri tornien kautta.

      Poista
  16. Leipomo sanasat tuli heti sellainen olo, että voi kun jossain olisi nyt tarjolla pullaa haha! Kauniita kuvia Lontoosta! :)

    VastaaPoista
  17. Lontoossa on tullut käytyä pari kertaa, mutta tämä oli aivan uutta, varsinkin toi näköalapaikka kiinnostaa, jos Lontoosta saa kunnon näkymät! Pitää ensi kerralla käydä tutustumassa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lontoossa on useita kivoja näköalapaikkoja, viimeksi kävin St Paulin katedraalissa, joka sijaitsee lähellä tätä monumenttia, tällä kertaa halusin jotakin uutta ja tämä oli kiva kohde ja edullinen, sillä ei noissa näköalapaikoissa kovin kauan yleensä olla.

      Poista
  18. Tuo monumentti on mennyt multa ihan ohi Lontoon reissuilla. Mutta ihmekös tuo, kun siellä on niin paljon nähtävää. Hauska juttu, että portaiden kiipeämisestä saa diplomin. P.S. Hyvät nimet meidän blogeilla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lontoo on kiva kaupunki ja juuri siksi että siellä on NIIN paljon nähtävää! Minua nauratti myös tuo että ollaan "nimi kaimoja", luulin aikanaan että Martan Matkassa on kovinkin uniikki nimi, mutta myöhemmin on löytynyt useita jonkin matkassa-blogeja ;) Itselläni tähän nimeen liittyy kaverien kesken sisäpiirivitsi :D

      Poista
  19. En tiennyt, että tuonne ylös pääsee.Jos olisin tiennyt, niin olisin mennyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, kun tuota monumenttia katsoo ulkoapäin, niin ei tule ihan heti ensimmäiseksi mieleen, että sinne ylös pääsee kiipeämään. Ulkopuolelta ei löydy mitään katu standejä tai muita mainoksia. Minulle tuo osui silmiin kun joskus etsin erilaisia näköalapaikkoja Lontoossa.

      Poista