lauantai 4. kesäkuuta 2016

Marsalkka Mannerheim Sveitsissä






Tällä viikolla pyörittelin meidän vieraita täällä Geneve-järven tuntumassa ja yhtenä päivänä käväisimme Montreux´ssa. Kun on kyse suomalaisista turisteista, niin yksi ”must see” kohde on tietenkin Parc Mannerheim eli Mannerheimin mukaan nimetty puisto, jossa on hänen kunniaksi pystytetty patsas. Tottahan mekin kävimme puistossa ja hauska sattuma, sillä tänään (4.6) Mannerheim viettäisi syntymäpäiviään. Mitä Mannerheim teki Sveitsissä? Se selviää tästä postauksesta…

Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867-1951) on yksi Suomen historian suurmiehistä, joka on oleellisesti vaikuttanut itsenäisen Suomen syntymiseen, hänet tunnetaan pitkästä sotilasurasta niin Venäjän Tsaarin alaisuudessa kuin Suomen armeijan ylipäälikkönä, tutkimusmatkailijana, hevosmiehenä sekä hän oli Suomen Tasavallan 6. Presidentti. 




Mannerheim asui viimeiset vuotensa (1948-1951) Sveitsissä Montreux’n lähistöllä Glionin kylässä sijaitsevassa Valmontin parantolassa. Valmontissa Mannerheim kirjoitti muistelmiaan ja häntä avustivat kenraalit Erik Heinrich ja Aladár Paasonen sekä hänen sihteeri Sargit Avellan. Mannerheim kävi päivittäin kävelyllä ja poikkesi usein kaakaolla tunnetulla Madame Steffenin tee-ja leivonnaishuoneella, huonolla säällä hänet nähtiin kävelemässä Glionin kirkolla. Mannerheim tunnettiin hyvin Montreuxin alueella ja kuten monet muut kuuluisuudet ja julkisuuden henkilöt, niin myös Mannerheim nautti kun hän sai olla rauhassa sveitsiläisten keskuudessa. 






Naiset viihtyivät komean Mannerheimin seurassa, mutta Gustav oli seuraelämästään vaitonainen. Viimeisinä vuosina Mannerheim vietti paljon aikaa ruotsalaisen kreivittären Gertrud Arco auf Valleyn kanssa Sveitsissä, Ranskan Rivieralla ja hän vieraili jopa Lohjan Kirkniemen kartanossa, hämmennystä Mannerheimin kuoleman jälkeen aiheutti kreivittären lasku valtiolle Mannerheimin hoivaamisesta. 

Mannerheim sairasti pitkään ja hän kuoli 27.1.1951 Lausannen sairaalassa 83-vuotiaana. Mannerheimin viimeinen matka Sveitsistä Suomeen lähti Lausannesta 31.1.1951, arkkua kantoi kunniavartiosto ja Maamme-laulua soitettiin viereisessä kirkossa, saattueessa oli mukana myös Mannerheimin tytär Sophie. Arkku kuljetettiin Lausannesta Geneven lentokentälle, kansaa oli kokoontunut Geneve-järven rannoille seuraamaan hautajaissaattuetta. 







Mannerheim oli arvostettu henkilö paikallisten keskuudessa ja hänen mukaan on nimetty puisto Montreux’ssa. Parc Mannerheim-puisto sijaitsee noin kilometrin kävelymatkan päässä keskustasta ja sinne pääsee kävelemällä upeaa rantatietä pitkin. Mannerheim on ollut arvostettu henkilö Sveitsissä ja puistoon pystytetty Mannerheimin muistomerkki, jossa yhdellä sivulla on Suomen leijona vaakuna, toisella sivulla sukuvaakuna ja Marsalkan sauvat sekä ote Aaro Hellaakosken runosta: ”Tuossa on luonne laivan keulassa kyllä, kun se syvien yllä tietänsä kyntää” ja kolmannella sivulla on muistoteksti "A la gloire de la Finlande et de son peuple heroique a la memoire du noble chevalier le baron Carl Gustav Mannerheim Marechal de Finlande" eli vapaasti käännettynä: ”Kunnianosoitus Suomelle ja sen  kansallissankarille, tunnetun hevosmiehen Carl Gustav Mannerheimin, Suomen Marsalkan 1867-1951 muistolle” Valmontin klinikan viheriöllä paljastettiin Mannerheimin muistolaatta vuonna 2011, jolloin hänen kuolemasta oli kulunut 60 vuotta.
 

Tänään on kulunut 149 vuotta Mannerheimin syntymästä, ensi vuonna on siis tiedossa suuri 150 juhlavuosi ja sen kunniaksi järjestetään varmasti lukuisia erilaisia Mannerheimiin liittyviä tapahtumia. Täällä Sveitsissä joka vuosi  kesäkuun ensimmäisenä lauantaina puistossa vietetään muistotapahtumaa Mannerheimin syntymäpäivän kunniaksi. Jos vaikka ensi vuonna menisi paikan päälle.



Wiki: Carl Gustav Emil Mannerheim


Carl Gustaf Emil Mannerheim syntyi Askaisissa, Louhisaaren linnassa 4.6.1867, hänen vanhempansa olivat isä Kamarijunkkari Carl Robert Mannerheimin (1835-1914) ja äiti Hedvig Charlotta Héléne Von Julinin, joka oli Fiskarsin rautaruukin perustajan vuorineuvos John Jacob von Julinin tytär. Carl kutsumanimeltään Gustav oli perheen toiseksi vanhin lapsi ja hänellä oli kolme sisarta ja veljeä sekä isän toisesta avioliitosta yksi siskopuoli. 

Gustav asui lapsuutensa Louhisaaressa ja aloitti koulun vuonna 1874 Helsingissä Böökin yksityisessä lyseossa, josta hänet erotettiin 1879 ikkunoiden kivittämisen vuoksi. Gustavin isän epäonnistuneiden liiketoimien ja pelivelkojen vuoksi perhe oli varaton, isä pakeni Pariisiin rakastajattarensa kanssa ja Heléné äiti muutti nuorempien lasten kanssa äitipuolensa luokse Pohjalle, Sällvikin kartanoon. Myöhemmin vuonna 1881 Gustavin äiti kuoli sydänkohtaukseen ja kaikki lapset sijoitettiin eri sukulaisperheisiin, Gustav muutti enonsa ruukinpatruuna Albert Von Julinin luokse. Haminassa sijaitsi tuohon aikaan Suomen ainoa kadettikoulu ja Gustav pääsi kouluun muutaman yrityksen jälkeen, opiskeluaika oli hänelle haastavaa ja hän kapinoi koulussa, sillä seurauksella että hänet erotettiin koulusta vuonna 1886, huonon käytöksen vuoksi. Kadettikoulun jälkeen Gustav luki itsensä ylioppilaaksi ja hakeutui Pietariin Nikolajevin ratsuväenkouluun (1887-1889), missä hän sai sotilaallisen koulutuksen. Gustav avioitui 2.5. 1892 venäläisen säätyläisneidon Anastasia Arapovan (1872-1936 kanssa ja avioliiton myötä hän pääsi Pietarin seurapiireihin ja hänen taloudellinen tilanne koheni. Gustav ja Anastasia saivat kaksi tytärtä Anastasie (1893-1978) ja Sophie (1895-1963), mutta pian avioliitto alkoi rakoilla, he elivät pitkään asumuserossa, Anastasia muutti lasten kanssa Pariisiin vuonna 1903 ja he erosivat lopulta vuonna 1919. 

Mannerheim palveli pitkään Venäjän keisarikunnan armeijassa ja osallistui mm. Venäjän ja Japanin (1904-05) väliseen sotaan, I Maailmansotaan ja oli uskollinen keisari Nikolai II aina hänen vallasta suistumiseen asti. Mannerheim teki tutkimusmatkoja Aasiaan (1906-08), toimi Suomen armeijan ylipäällikkönä ja johti Suomen joukkoja kolmessa eri sodassa (Vapaussodassa 1918, Talvisodassa 1939-40 ja Jatkosodassa 1944-46). Parantaakseen lasten terveyttä Mannerheim perusti Mannerheimin lastensuojeluliiton vuonna 1920 ja hän toimi Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajana vuodesta 1921 lähtien. Vuonna 1942 Mannerheim täytti 75-vuotta ja sain Marsalkan arvonimen ja samalla hänen syntymäpäivänsä 4.6. määrättiin Puolustusvoimien liputuspäiväksi. Mannerheim nimitettiin poikkeusluvalla Suomen 6. Presidentiksi Risto Rydin jälkeen, hän vannoi virkavalan 4.8.1944 ja erosi Presidentin virasta 78-vuotiaana pitkään jatkuneista terveydellisistä syistä 4.3.1946, hänen seuraajaksi valittiin Juho Kusti Paasikivi. Eläkepäiviään Mannerheim vietti osittain ulkomailla Sveitsissä sekä Lohjalla, Kirkniemen kartanossa. 



Wiki: Mannerheim 75-vuotta


Mannerheim kärsi lukuisista sairauksista, hänet leikattiin Tukholmassa vuonna 1948 ja siitä lähtien, hän asui Sveitsissä Montreux’n lähistöllä Glionin kylässä sijaitsevassa Valmontin parantolassa. Mannerheim kuoli Sveitsissä 27.1.1951 ollessaan sairaalahoidossa Lausanessa. Mannerheimin arkku kuljetettiin juhlallisin menoin Lausannesta, Geneveen, Malmön kautta Helsingin suurkirkkoon, jossa arkku oli nähtävillä kahden vuorokauden ajan. Carl Gustaf Emil Mannerheim haudattiin Hietaniemen hautausmaalle 4.2.1951 ja hautajaissaattue oli noin 4 kilometriä ja sitä seurasi yli 100 000 henkilöä, saattueessa oli Mannerheimin toiveesta mukana myös hänen viimeinen ratsunsa Käthy, joka kulki osan matkaa suruloimeen puettuna. 

Mannerheim on saanut lukuisia tunnustuksia sekä kunniamerkkejä mittavasta sotilasurastaan niin Suomessa kuin ulkomailla ja vuonna 1933 hän sai suomalaisen Sotamarsalkan arvonimen. Hänen mukaan on nimetty ansiomerkkejä, katuja, puistoja, pystytetty patsaita ja arvolaattoja myös ulkomailla. Hän on keulakuvana Mannerheimin lastensuojeluliitolle, hänestä on tehty elokuvia, näytelmiä, lukuisia kirjoituksia sekä painettu hopeinen juhlaraha vuonna 2003 ja hänet on valittu kaikkien aikojen suurimmaksi suomalaiseksi vuonna 2004. 




Wiki: Kaivopuisto Mannerheim-museo


Mannerheimiin liittyviä nähtävyyksiä ja käyntkohteita: 


Askainen: lapsuudenkoti Louhisaaren kartano
Mikkeli ja Sastamala: Marsalkka Mannerheimin salonkivaunut juna-asemalla 



Wiki: Askainen, Louhisaaren kartano





43 kommenttia:

  1. Mielenkiintoista! Onko tuo Madame Steffen teehuone vielä pystyssä..? Ja aika täpäkkä kreivitär, lähettää nyt laskua perässä...: ) ***sateenmuru***

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärsin että tuo teehuone ei ole enää toiminnassa :/ Emme ehtinyt Glionissa käydä ajanpuutteen vuoksi, joten sinne täytyy päästä seuraavalla kerralla. Mannerheimin puiston tuntumasta lähtee kuulemma jonkinlainen furnikulaari ylös Glioniin ja sieltä on varmaan huikeat maisemat järvelle. Juttua kirjoittaessa törmäsin myös tuohon muistolaattaan parantolan pihalla, joten sekin täytyy käydä tarkistamassa. Kävin vielä erikseen kysymässä paikallisesta turistitoimistosta Mannerheimin paikkoja ja virkailija kertoi, että niitä ei enää ole, täytyypä antaa palautetta!!!

      Poista
  2. Mielenkiintoinen juttu. En ole Mannerheimin tarinaan erityisemmin tutustunut, joten tämä oli oikein avaavaa luettavaa. Kiva kun laitoit noi Suomen nähtävyydetkin ylös. Tätyy ehdottomasti pitää mielessä Suomen roadtripeillä. Suloinen muuten tuo vaaleanpunainen teehuone. Vielä kun olisi sisältä päin päässyt näkemään (rakastan teetä ja teehuoneita. <3).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy sanoa että omat tietoni Mannerheimistä oli aika hataralla pohjalla, moni asia tuppaa unohtumaan vuosien varrella, joten oli kiva päivittää jutun myötä myös omaa muistia. Varmasti Mannerheimiin liittyen on muitakin käyntikohteita Suomessa, olen käynyt Mannerheimin lapsuudenkodissa Louhisaaressa sekä Kaivopuiston museossa ja voin todella suositella molempia kohteita.

      Poista
  3. kiitos tästä infopläjäyksestä - opin varmasti enemmän Mannerheimistä kuin ikinä aikaisemmin yhteensä :-)

    VastaaPoista
  4. Niin ja hän oli vähintään biseksuaali ja julma, keikarimainen massamurhaaja ja Hapansilakka-sukua, niin kuin esimerkiksi minä. Mannerheim on sikäli jännä henkilö, että häneen törmää vähän kaikkialla, niin kuin Pietarissa, Askaisissa, Montreux'ssa, mutta myös Hangossa ja Harparskogissa tai Tampereen lähiössä, puhumattakaan Mikkelistä. Suomalaisten innostus Mannerheimiin on vastaavaa kuin pohjoiskorealaisten innostus Kimeihin tai ennen neuvostoliittolaisten ihastus Leniniin, joka oli myös julma murhaaja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mannerheim ehti matkustella elämänsä aikana paljon, joten ei ihme että häneen törmää lukuisissa paikoissa ;)

      Poista
  5. Kyllä se aina suomalaisen mieltä hivelee kun törmää ulkomailla suomalaisiin merkkihenkilöiden mukaan nimettyihin paikkoihin tai muistomerkkeihin. Tämä oli ihan uusi juttu mulle, mutta en ole henkilöhistoriaan sen kummemmin mieltynytkään. Melkoisessa pytingissä sai Mannerheimi asustaa! Itse muistan vain Budapestissä nähneeni Gallen-Kallelan muistomerkin ja se oli kyllä ihan ihmeellisessä paikassa. Kaikkialta sitä Suomi-viboja löytyykin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itselleni ainakin iskee aina Suomi-nostalgia ulkomailla ja kyllähän nuo suomalaisten mukaan nimetyt paikat on nähtävä! Ei niitä paikkoja niin paljoa maailmalla ole, joten niistä pitää olla ylpeä!

      Poista
  6. Minäkään en ole kovinkaan aiemmin perehtynyt Mannerheimiin, joten tässähän opin vaikka kuinka paljon uutta.

    VastaaPoista
  7. Ihan hyvää teki minullekin pieni muistinvirkistys Mannerheimin historiasta. En muistanutkaan hänen kuolleen Sveitsissä. Täytyisi varmaan sivistää itseään ja etsiä joku teos Mannerheimista lukemiseksi.

    VastaaPoista
  8. On se ehtinyt, tuokin presidentti maailmaa kierrellä. Viimeksi Naantalissa ihmettelimme Mannerheimintietä, silläkin suunnalla hän on, tietysti, oleillut.

    VastaaPoista
  9. Tämä on kyllä jännä yksityiskohta! Tiesin tästä paikasta ja olen lukenut siitä postauksen jossain toisessakin blogissa, mutta esimerkiksi tuosta piknikistä en tiennyt :) Louhisaaressa haluaisin käydä, se on ollut suunnitteilla jo pitemmän aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistan kanssa joskus lukeneeni aiheesta jonkun blogipostauksen ja tämän vuoksi minulle oli jäänyt mieleen että Mannerheim vietti pidempiä aikoja tuolla Glionissa, harmillisesti paikallisessa turistitoimistossa ei osattu asiasta kertoa kun olimme päiväretkellä, mutta tätä postausta varten otin asiasta enemmän selkoa. Piknik?

      Poista
  10. Itselläni oli jäänyt koko puisto vähän unholaan. Hyvä että näitä "ainiin"-juttuja ponnahtelee esiin säännöllisin väliajoin. Mukavaa faktaa teksti täynnä. Mannerheim on aikamoinen kaveri :D

    VastaaPoista
  11. Todella mielenkiintoinen postaus! En tiennytkään, että Sveitsissä on tällainen paikka :) Puisto näyttää kauniilta!

    VastaaPoista
  12. Kaikkialla sitä suomalaisiin törmää! Oon kyllä tiennyt, että Mannerheim oli varsin kansainvälinen miekkonen, mutta en tiennyt/muistanut, että Sveitsissäkin on majaillut. Tuo Louhisaaren kartano näyttää varsin viehättävältä.

    VastaaPoista
  13. Mielenkiintoista, että on ollut suosittu ja julkinen henkilö Sveitsissä. Ollut kai aikanaan hyvä seurapiirielävä. Sen vuoksi kai niitä naisiakin ollut...Louhisaaressa tullut käytyä viitisen vuotta sitten. Pitäisikin taasen käydä. Kaunis paikka.

    VastaaPoista
  14. Vau, tulipa tässä jutussa hurja määrä infoa. Harvoin sitä pääsee maailmalla reissaamaan niin, ettei matkallaan mihinkään suomalaiseen törmäisi: muihin matkalaisiin, edesmenneisiin tai vähintään Marimekon tai Iittalan liikkeisiin! Niin, ja muumeihin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina tuntuu kivalta nähdä suomalaisia tuotteita, valitettavan vähän niitä vaan täällä näkyy, mutta ruotsalaisia tuotteita tuntuu aina olevan joka puolella... Fiskars taitaa olla näkyvin Suomi-tuote tällä hetkellä ;)

      Poista
  15. Mä en tiennytkään Mannerheimin viettäneen viimeiset vuotensa Sveitsissä. Maksoikohan valtio kreivittären laskun... :D

    VastaaPoista
  16. Hanneli /duunireissaaja8.6.2016 klo 20.52.00

    Katselin jokin aika sitten ohjelmaa Mannerheimin varhaisista vuosista, joten tämä elämän ehtoopuolen katsaus tuli sopivasti. Mielenkiintoinen hahmo, tuo Mannerheim. Nykyään matkustelu on monelle arkipäivää, ei voi ymmärtää millaista se on ollut vaikkapa Mannerheimin aikaan.

    VastaaPoista
  17. Melkein alkoi nolottaa tätä lukiessa, miten vähän oonkaan tiennyt Mannerheimistä! Mielenkiintoista, että hän Sveitsiin päätyi. Kiitos sivistävästä postauksesta :)

    VastaaPoista
  18. Hyvä tietopaketti! Noita Mannerheimin patsaita on tosiaan monessa paikkaa, mutta en tiennyt, että Sveitsissäkin :).

    VastaaPoista
  19. No tässäpä mahtava tietopläjäys! Enpä koskaan tiennyt, että Mannerheim oli sielläkin niin suuressa suosiossa. Hyvä postaus!

    VastaaPoista
  20. Mannerheim-patsas jäi minulta bongaamatta silloin, kun olin Montreauxissa,vuosia sitten joulukuussa. JOulumarkkinoilla oli silloin pari suomalaista kojua ja menimme junalla vuorille katsomaan joulupukkia - joka ei kyllä puhunut suomea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Montreuxin joulumarkkinat on todella tunnelmalliset! Mulla jäi Suomi-kojut huomaamatta :/

      Poista
  21. Kiva kuulla että näin moni on pitänyt postauksesta :) Sota on aina tietenkin sotaa ja kolikolla on aina kaksi puolta, mutta saamme kuitenkin olla todella ylpeitä Mannerheimista! Monet ulkomaalaiset arvostavat kuinka pikkuinen Suomi selvisi sodista Marsalkka Mannerheimin johdolla ja me saamme ensi vuonna juhlia 100-vuotiasta itsenäistä Suomea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti samaa mieltä. Et sitten ollut 4.6. paikalla kirkossa ja juhlatapahtumassa seppeleiden laskussa. Tapahtuma on jotenkin jännä, kun sveitsiläiset ovat niin hengessä mukana. Lisäksi on kiva tavata mukavia ihmisiä, tunnelma on leppoisa. Toivottavasti pääsen ensi kesänäkin kun on oikein juhlavuosi.
      Hyvää kesän jatkoa. Jospa sateet vihdoin hellittäisivät. fani

      Poista
    2. No enpä ollut, oliko Genevessä vai Montreuxissa? Ensi vuonna ehdottomasti mukana! Mukavaa kesää myös sinulle, pahalta näyttää sateiden osalta ainakin ensi viikko, pelkkää sadetta! :/ Huoh!

      Poista
  22. Montreux’ssa tuli oltua pari vuotta sitten juhannuksena. Kaunis kaupunki ja tuli tuo puistokin katsottua. Ainut miinus puoli oli se, että hotelli jonka olimme varanneet mainosti uima-allasta - tosin naapurin sellaista. Vähän oli hankala lapsille selittää, että ei sitä luvattua pulikointipaikkaa löytynytkään. Järvi taas oli ihan sairaan kylmä. Mutta ihan mukavaa oli silti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Löytyikö sieltä mitään juhannuksen viettoa? Ikävä kuulla tuosta uima-allas episodista, kyllähän se allas pitää olla jos näin luvataan tai sitten selkeästi ilmoitus siitä että sijaitsee toisen hotellin yhteydessä! Toivottavasti teitte reklamaation asiasta...

      Poista
  23. Käytiin Louhisaaressa hiljattain, siellä on historiaa vuosisatojen ajalta, jo ajalta ennen Mannerheim-sukua. Tässä postaukseni siitä reissusta: http://reissussaoonjakehtaansanua.blogspot.fi/2016/05/louhisaaressa-simaostoksilla.html

    VastaaPoista
  24. Olipa mielenkiintoinen postaus! Myös Pietarissa on paljon Mannerheimiin liittyviä käyntikohteita. Tunsin hyvin Mannerheimin historian Venäjän sotaväessä, mutta sitä en tiennyt että hänen vaimonsa ja sitä kautta tietysti myös lapsensa olivat venäläisiä. Googlettelin nyt lisää infoa hänen kahdesta tyttärestään, jotka vaikuttivat molemmat mielenkiintoisilta ihmisiltä in their own right.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En myöskään ole perillä Mannerheimin perhesuhteista, yllätyin kanssa että hänellä oli venäläinen vaimo ja nuo tyttäret ovat jääneet vähemmälle huomiolle lieneekö syy siinä etteivät ole asuneet Suomessa?

      Poista
  25. Mannerheim on jostain syystä aina mua kovasti kiinnostanut, ja olen lukenutkin paljon hänestä - faktaa ja fiktiota :) Laila Hietamieshän antoi Mannerheimille myös suuren roolin fiktiivisessä Sonja-kirjasarjassaan, joka kuvaa aikaa juuri Nikolain vallassaolon tienoilla kun Mannerheim siellä palveli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse olen huono lukemaan mitään muistelmia, joten odotan innolla josko viimein tuo paljon puhuttu Mannerheim-elokuva saataisiin tehtyä ja toivon todella että se toteutettaisiin totuudenmukaisesti...

      Poista
  26. Suomen historiaan liittyvä mielenkiintoinen postaus, jossa paljon uutta tietoa itselle. Muutama lopussa olevasta listasta Suomen paikoista olikin tuttu. Lisäksi varsin tuttu on Tampereella Leinolassa sijaitseva Mannerheimin patsas.

    VastaaPoista
  27. Mulle oli jotenkin vieraampaa nuo hänen ajat ulkomailla, joten tässähän oppi ihan uutta :) Mielenkiintoista kuulla että kaupungissa muistetaan ja juhlistetaan Mannerheimia yhä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suuri osa juhlijoista on varmasti meitä ulkosuomalaisia, aina kun on aihetta juhlistaa Suomea tai suomalaisuutta, se kerää joukot yhteen, toki joukossa on varmasti myös paikallisia.

      Poista
  28. Olipas mukava historiapläjäys! Itsekin hiljattain lueskelin Mannerheimistä vieraillessani Mikkelissä ja siellä tämä herra tuntuu olevan aika paljon esillä, patsaana, kadunnimenä ja jos olisi vielä ollut salonkivaunutkin, joita en älynnyt etsiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin joskus nuorempana ihmettelin miten voi olla mahdollista että Mannerheimintie tuli vastaan jossain toisessa kaupungissa ;) Eiköhän ne muutkin suomalaiset suurmiehet Lönnroth, Runeberg yms. pompsahda useamman kaupungin kadunnimistä...

      Poista