maanantai 29. helmikuuta 2016

Karkauspäivä, sunnitellaanko kesämekkoa vai häitä?






Karkauspäivänä voi monelle selvitä suunnitellaanko kesämekkoa vai häitä? Vanhan perinteen mukaan  miehet hoitivat aina kosimisen ja naisilla oli mahdollisuus kosia ainoastaan karkauspäivänä, jota vietetään neljän vuoden välein. 

Kosimisperinne lienee saanut alkunsa keskiajalla Irlannista ja Britanniasta, mikäli mies ei hyväksynyt kosintaa, hänelle määrättiin sakko. Miehen piti ostaa naiselle hansikkaat, jotta naisen ei tarvitse hävetä käsiänsä, missä ei ole kihlasormusta. Hansikkaiden sijaan naisille voitiin antaa kukka, punnan kolikko tai suukko. Suomeen karkauspäivän kosimisperinne on tullut 1800-luvun lopulla, mikäli mies ei suostunut kosintaan tuli hänen ostaa naiselle hamekangasta.

Karkauspäivän nimellä ei ole yhteyttä kosintaan tai siihen että miespolo lähtisi karkuun, vaan sanotaan  että keskiaikana käytettiin ajanlaskun apuna sauvaa tai levyä, jossa oli jokaiselle päivälle oma reikä ja tikkua siirrettiin vuorokauden vaihtuessa, paitsi karkauspäivänä se laitettiin takaisin samaan reikään ja  päivän sanottiin karkaavan. 

Karkauspäivänä ei ole nimipäiviä, mutta ne jotka ovat syntyneet karkauspäivänä 29.2 viettävät periaatteessa syntymäpäiviä vain karkausvuosina eli neljän vuoden välein. Usein kuitenkin syntymäpäiviä juhlitaan joko 28.2 tai 1.3, minunkin lähipiirissäni on eräs, joka on syntynyt karkauspäivänä ja hän sanoi mielestäni hyvin: ”lapsena se harmitti kun ei ollut syntymäpäiviä, mutta myöhemmin on ollut kivaa kun ei vanhene” Paljon onnea vielä tätäkin kautta!

Karkauspäivään liittyy monenlaisia myyttejä ja Skotlannissa sitä pidetään samanlaisena epäonnenpäivänä kuten 13. perjantai. Kreikassa naimisiinmenon karkausvuonna ja etenkin karkauspäivänä uskotaan tuovan epäonnea hääparille. 



Kuva: Wikipedia


Miksi karkauspäivää vietetään?



Meidän käyttämässä kalenterissa on 365 päivää, mutta maa kiertää auringon ympäri 365 päivää 5 tuntia 48 minuuttia ja 45 sekuntia, jotta vuodenajat eivät muuttuisi, lisätään kalenteriin neljän vuoden välein yksi karkauspäivä 29.2. Karkauspäivän lisäys neljän vuoden välein on liikaa ja tämän vuoksi se jätetään lisäämättä sellaisina tasavuosisatoina, jotka eivät ole jaollisia neljällä esim. viimeksi vuonna 1900 ja seuraavaksi vuonna 2100. Karkauspäivä juontaa juurensa Julius Ceasarin kalenteriuudistuksesta, aikaisemmin sitä vietettiin 24. helmikuuta, sillä roomalaisten viimeinen kuukausi päättyi päättyi 23.2., mutta vuodesta 2000 lähtien sitä on vietetty 29.2. Eri kulttuureissa  kalenterin tasaaminen vaihtelee. 




sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Lontoon Tower ja korppien vartioimat kruununjalokivet





Tällä kertaa Lontoon reissun pääteemana oli tutustua eri yliopistoihin ja olin suunnitellut hankkivani London passin yhdeksi päiväksi, joka oli vapaa visiiteistä. Kävimme tulopäivänä kysymässä passia ja saimme kuulla että nähtävyydet menevät noin viiden-kuuden aikaan kiinni ja passi on voimassa vuorokauden koska oli jo iltapäivä niin jätimme passin ostamatta. Tämä oli meille pienoinen takaisku ja piti uudelleen miettiä missä kohteissa haluaisimme käydä ja että niiden sijaintia. Päädyimme aloittamaan vanhasta Tower-linnoituksesta, viimeksi kävimme ottamassa vain kuvia linnoituksen ulkopuolella, suurien jonojen vuoksi emme menneet sisälle. Olen pitkään haaveillut että pääsen näkemään Englannin Kruunun jalokivet ja onhan tuo keskiaikainen linnoitus Unescon suojelukohde, joten kaksi kärpästä yhdellä iskulla. 


Kaffepausse

Otimme hieman huikopalaa linnan vieressä sijaitsevassa kahvilassa ja sieltä oli aivan mahtavat näkymät Tower-bridgelle eli tunnetulle Towerin sillalle. Olin kuin puulla päähän lyöty, sillä suuren turisti nähtävyyden lähellä sijaitsevan kahvilan hinnat olivat mielestäni todella edulliset! Olen näköjään tottunut jo Sveitsin hintoihin.

Ostimme liput ja linnoitus oli vielä noin puolitoista tuntia auki, meiltä kysyttiin useaan otteeseen haluammeko todella mennä, sillä alueen kiertämiseen menee noin 3-4 tuntia. Toki halusimme. Pääsimme sisälle ja en voinut kuin haukkoa henkeä, sillä en ollut kuvitellut että alue on niin iso, se oli kuin oma kylä ja enää en ihmetellyt, että moni vierailee siellä niin kauan.


Tower of London nousi heti nähtävyyksien Top 10-listalle

Korpit vasemmalla ja alla kuuluisa Bloody Tower  

Lähdimme kävelemään Thames-joen puoleista muuria pitkin ja ihastelimme näkymiä linnoitusalueelle sekä vallihautojen yli Thamesin suuntaan. Reitin varrella tuli vastaa torneja joissa oli mm. kuninkaan sänky, istuin, rukoushuone, muita erilaisia esineitä sekä alueen pienoismalli. Seuraavaksi menimme katsomaan niitä ”kruunun jalokiviä” että varmasti ehtisimme nähdä ne.


Medievieval Palace valmistunut vuonna 1220 Kuningas Henrik III toimesta

Medieval Palace ja muurikävely

Medieval Palace 


Kruunun jalokivet olivat kyllä aivan uskomattomia, häikäiseviä ja todella taidokkaasti tehty. Jalokivivitriinien edustalla kulki liukuva taso josta pääsi lähemmin tarkastelemaan kruunuja ja valtikoita. Liuimme ja ihailimme muutaman kerran noita upeita taideteoksia.


Crown Jevels

Vartijat  Crown Jewels-museon edustalla 

Jalokivien ihailun jälkeen meille jäi vielä aikaa ja menimme alkuperäiseen linnaan eli White Toweriin. Siellä oli useita kerroksia ja erityisesti jäi mieleen Kuninkaat hevosineen ja sotilaita suojaavat panssaripuvut. Linnasta hätyyteltiin jo pois ja lähdimme kohti uloskäyntiä. Matkan varrella tulivat vastaan nuo kuuluisat korpit, osa niistä oli häkeissä liekö pelkona todella että korpit lähtisivät linnakkeesta pois ja se tuhoutuisi.



White Tower, linnoituksen vanhin osa vuodelta 1097

White Tower ja Line of Kings näyttely

White Tower ja Haarniskakokoelma
White Towerista näkymä Crown Jewel- museoon

Kävimme vielä asevarastossa, missä oli esillä erilaisia aseita, pistimiä, tykkejä ja kuulia. Asevaraston rakennuksessa oli myös kidutuskammio, jossa vankeja kidutettiin erilaisin menetelmin.


Bloody Tower ja asekokoelmia

Vierailu linnoituksessa oli todella kiva ja varmasti meiltä jäi paljon näkemättä, mutta meille aika oli oikein sopiva ja näimme ne asiat mitä etukäteen halusimme ja paljon muuta. Alueella toki voisi viettää vaikka koko päivän, siellä on paljon erilaista ohjelmaa näytelmiä, kierroksia tai ulkoalueella voi herkutella eväitä. Harmi ettei ollut aikaa osallistua linnan vartijoiden Yeoman Warder tai tuttavallisemmin Beefeaterien opastamille kierroksille.


Crown Jewel, Fusilers Museum ja White Tower

Korpit ja taustalla upea Tower Bridge (1894)  

Tower of London, UNESCO:n maailmanperintökohde


Tower of London



Korpit ja Wakefield Tower joka on osa keskiaikaista palatsia

Tower of London on keskiaikainen tornilinna, joka tunnetaan Britannian kruunun jalokivien säilytyspaikkana. Linnaa alettiin rakentaa vuonna 1078 Vilhelm Valloittajan toimesta. Linna toimi aikoinaan kuninkaan asuntona sekä viimeisenä puolustusmuurina hyökkääjiä vastaan. Linnaa ympäröi syvä vallihauta ja kehämuuri, jossa on 13 tornia. Linnaa on pidetty myös vankilana ja siellä on teloitettu julkisesti useita pettureita sekä huhutaan että Kuningas Rikhard teloitti veljensä pojat saadakseen vallan Kuningas Edvardin kuoltua 1483. Linnoituksen viimeinen vanki oli II maailmasodan aikana saksalainen politikko Rudolf Hess 1941. Tänä päivänä linna toimii museona ja kuuluu Unescon suojelukohteisiin. Tarinan mukaan linna ja Englanti tuhoutuu, mikäli linnan alueella asustavat korpit lentävät pois.



Korpit suojelevat Linnoitusta, kruununkalleuksia sekä Englantia


Jewel House



Museossa kuvaaminen kielletty

Englannin kruununkalleudet sijaitsevat täällä kruunut, miekat, valtikat korut, joita käytetään edelleen kruunajaisissa ja muissa virallisissa tilaisuuksissa. Nuo mittaamattoman arvokkaat ja upeat kruununjalokivet ovat valmistettu Kaarle II kruunajaisiin vuonna 1661, aikaisemmat kruunut ja valtikat on hävitetty parlamentin toimesta, Kaarle I teloituksen jälkeen. Edellisen kerran näitä kruununjalokiviä on käytetty kruunajaisissa vuonna 1953, jolloin Kuningatar Elisabeth II kruunattiin, kyseistä seremoniaa voi seurata Jewel housessa. Nähtävillä on 10 kruunua, joista tärkein ja edelleen käytössä oleva, vuonna 1937 valmistettu Imperial State Crown, jossa on 2800 timanttia ja 273 helmeä sekä paljon muita jalokiviä. Kruunukalleuksien joukossa on mm. kuningataräidin platinasta valmistettu kruunu sekä muita hallitsijalle kuuluvia symboleja, kuten huikea hallitsijan sormus jota kutsutaan myös nimellä Englannin vihkisormus, uskomaton Sceptre with the Cross valtikka, jossa on maailman suurin hiottu timantti First star of Africa ja suuri lautaskokoelma hopea- ja kultalautasia. Todellakin käymisen arvoinen paikka.


Oikealla kuuluisa Imperial State Crow-kruunu


White Tower



White Tower, alkuperäinen linnake

Linoituksen vanhin osa valmistui vuonna 1097 ja se oli tuohon aikaan Lontoon korkein rakennus 30 metriä. White Toweria kutsutaan myös nimellä donjon, joka keskiaikana tarkoitti rakennuksen vahvinta ja korkeita osaa. Myöhemmin White Toweria on korotettu ja se on toiminut ase- ja ruutivarastona. Linnassa on nähtävillä puupölkky, jossa kuuleman mukaan on tehty viimeinen julkinen teloitus vuonna 1747. Tänä päivänä linnan saleissa on haarniskagalleria sekä upea Line of Kings näyttely, jossa luonnollisen kokoiset henkilöt istuvat ratsujen selässä, puettuina eri kuninkaiden haarniskoihin.



White Tower ja King of Line näyttely


Tower of London linnoitusalueen kartta





torstai 25. helmikuuta 2016

Yliopistotour, Royal Holloway ja ihana historiallinen päärakennus





Tähän on tosiaan tultu että olen kartoittamassa tyttärelleni yliopistoja! Hiihtoloman aikana kävimme Lontoossa ja sen lähiympäristössä tutustumassa eri yliopistoihin. Aloitimme yliopistoihin tutustumisen Eghamista ja Royal Holloway yliopistosta, tämä oli tyttären ennakkosuosikki ja minäkin odotin innolla, että pääsen tutustumaan tähän upeaan rakennukseen. Royal Holloway sijaitsee Eghamissa, noin 40 minuutin junamatkan päässä Lontoon keskustasta. Yliopisto on yksi Lontoon pienimmistä ja siellä on noin 9000 opiskelijaa, 130 eri kansalaisuutta ja noin kolmasosa oppilasta tulee Englannin ulkopuolelta. Royal Holloway on osa Lontoon Yliopistoa, jossa on yhteensä noin 120 000 oppilasta.

Vaikka olin nähnyt koulusta etukäteen upeita kuvia, niin kuitenkin rakennuksen näkeminen livenä sai haukkomaan henkeä. Olimme varanneet etukäteen Campus-kierroksen ja meille koulua esitteli 2. vuoden opiskelija. Aloitimme kierroksen koulun upeasta kappelista ja sen jälkeen siirryimme sisäpihalle, jossa oli Kuningatar Victorian patsas ja toisella sisäpihalla oli koulun perustajien Thomas Hollowayn ja hänen vaimonsa Jane Hollowayn patsas.





Upea Kappeli

Koulun vihki Kuningatar Victoria


Ensimmäinen sisäpiha

Koulun terassi...

Rakennuksen ihania yksityiskohtia

Thomas Holloway oli yrittäjä ja hyväntekijä, joka oli rikastunut patentoimalla lääkkeitä. Thomas Holloway perusti vaimonsa ehdotuksesta korkeakoulun tytöille vuonna 1886. Arkkitehti joka suunnitteli koulurakennuksen, on ottanut vaikutteita Ranskasta Loiren jokilaaksossa sijaitsevasta 1500-luvun Chanbord kartanosta. Yliopiston vihki käyttöön Kuningatar Victoria vuonna 1886 ja 1900-luvun alussa Royal Holloway tuli osaksi Lontoon yliopistoa. Yliopistoon hyväksyttiin ensimmäisen mies oppilaat vuonna 1965



Perustajat Thomas ja Jane Holloway

Opiskelijoiden asuntoja

Suurin osa koulurakennuksen tiloista on opiskelija-asuntoja, jonkin verran opetustiloja, ruokala sekä kirjasto, joka oli aivan huikea. Olisin niin kovin halunnut ottaa kuvan tuosta kirjastosta, sillä se oli kuin suoraan jostain elokuvasta, missä päätähti menee kirjastoon etsimään arkaluontoista tietoa tai missä kuvataan opiskelijoita pänttäämässä. No en kehdannut ottaa kuvaa kyseisestä paikasta, mutta otin kuvan toisesta kirjastosta, missä vierailimme.



Perinteisempi krjasto

Perinteisempi kirjasto

Kiersimme ulkopuolelta muitakin koulurakennuksia, mutta ikävä kyllä emme nähneet kierroksen aikana yhtään luokkatiloja. Kampusalue oli huikean kokoinen, siellä on useita kahviloita, ravintoloita ja jopa Starbucks coffee, Tiistaisin koululla käy vihannes- ja hedelmämyyjiä sekä kampuksella on myös Union-kauppa josta voi ostaa elintarvikkeita. Kampusalue on kuin oma kylä, siellä on opiskelijoille on tarjolla paljon erilaista ohjelmaa, oma radio ja tv-kanava sekä terveydenhuoltopalvelut. Lisäksi kampusalueella oli jalkapallokenttiä sekä vapaa-ajan viettoon tarkoitettu rakennus, missä järjestetään erilaisia tapahtumia.



 lisärakennuksia

Tiistaisin kampuksella hedelmä- ja vihannesmyyntiä

Alueella on erilaisia opiskelija-asuntoloita, päärakennuksen majoitustilat sisältävät huoneen, yhteiset pesutilat sekä ruokailun. Päärakennuksen lisäksi alueella on useita kerrostaloja joissa on asuintiloja, ensisijaisesti kampusalueeen asunnot ovat tarkoitettu ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Pääsimme kurkistamaan yhtä asuntoa, huone oli aika pieni, mutta näppärästi sisustettu, sinne mahtui hyvin työtilat, sänky sekä oma suihku/wc ja yhteisiä tiloja olivat keittiö ja ruokailutila.



Kampusalueen kartta


Yliopistokierroksella

Kierros oli ihan loistava, vetäjän nopea puhetta ja aksenttia oli välillä vaikea ymmärtää, mutta saimme hyvän kuvan paikasta. Koululla on paljon erilaisia kerhoja, klubeja ja niiden kautta voi saada osa-aikatyötä. Urheilupaikkoja emme ehtineet käydä läpi, mutta päätimme käydä itse katsastamassa ne ja samalla jatkoimme matkaa kampukselta kohti juna-asemaa. Matkan varrella tuli ihania, niin englantilaisia taloja ja moni niistä taisi olla opiskelijoiden kimppakämppiä.


Ihania Englantilaisia taloja, kirsikat kukkii jo helmikuussa

Minulle jäi ihan mukava kuva kampusalueesta, hieman häiritsi alueen keskelle rakennusvaiheessa oleva kirjasto, jäin miettimään kuinka paljon siitä mahtaa lähteä meteliä?  Uuden kirjaston pitäisi olla valmis keväällä 2017, joten ensimmäinen syksy menisi rakennustyömaan keskellä ja suunnitteilla on kuulemma aloittaa myös päärakennuksen asuintilojen restaurointi. Tuo päärakennus oli kyllä todella mukava, mutta muut rakennukset olivat hieman sekavia.



Royal Holloway University

Eghamin kylään emme ehtineet tällä kertaa tutustua, katotaan jos kylä tulee vielä tutuksi meille…


 Lontoon keskustaan noin 40 minuuttia


tiistai 23. helmikuuta 2016

Hiihtolomalla Lontoota, ystäviä ja laskettelua Toblerone maisemissa






Olihan viikko ja nyt on vähän sellanen ”matkakrapula”, eli arki pitäis aloittaa mutta ei saa oikein kiinni, pyörii vaan ympyrää eikä saa mitään aikaiseksi… Pitäis ottaa niskasta kiinni pyykit koneeseen ja romut paikoilleen, mutta… Mielummin tulin koneelle kirjoittamaan.

Onhan se niin, kun sitä lähtee pienestä Miehen kylästä Lontoon suureen maailmaan, jossa ihmisiä on muutama enemmän ja kaikki toimii vasemmalta, niin  kaikki tekeminen ja liikkuminen ottaa hurjasti enemmän aikaa ja kaikkea kivaa ei vaan ehdi tehdä!!! Toki matkan tarkoitus oli tutustua yliopistoihin mutta…


Niin Lontoota, niin Lontoota




Westminster


Etukäteen olimme tutkailleet muutamia kohteita missä halusimme käydä ja moni niistä olikin Lontoo-passin kohteita, mutta ainoa huono puoli oli siinä, että passi oli voimassa vain päivän eikä 24h. Passista ei ollut meille hyötyä, sillä moni nähtävyys meni yllättävän aikaisin kiinni ja päivisin meillä oli sovittuja vierailuja kouluihin. New York-passi oli mielestäni näppärä, sillä  sitä pystyi hyödyntämään kahtena päivänä, kun kello lähti tikittämään siitä hetkestä kun leimasit passin ensimmäistä kertaa.

Ensimmäisenä päivänä vierailtiin lyhyesti Tower of Londonissa, se oli todella upea Unesco-kohde ja mielenkiintoinen paikka, siitä teen myöhemmin ihan oman postauksen. Vapaa-ajalla kävimme katsastamassa muutamia must-kohteita, kuten  Buckinghamin Palatsia (taas missasimme sen vahdinvaihton kun sekoilimme päivämäärien kanssa), Westminsterin kaupunginosan nähtävyyksiä sekä Brightonin upeaa satama-aluetta. Musikaalit jäivät tällä kertaa väliin, sillä emme löytäneet ohjelmistosta sellaista mikä olisi heti napannut kaikille ja minä olin vain muutamia päiviä aikaisemmin nähnyt Lausannessa upean Mamma Mia-musikaalin.



Tower of London, Unesco-kohde 


Taas kerran oli päivät hukassa, mutta nähtiin ainakin nämä upeat hepat


Paljon tuli käveltyä ja jonkin verran ehdimme käydä kaupoilla, mutta ruokailut oli hieman pettymys, sillä aikataulujen kanssa tuli elettyä pitkälti sämpylöillä ja roskaruoalla. Martan Matkassa Facebookissa ja Martan Matkassa Instagramissa on ollut nähtävissä aikaisemmin jo joitain kuvia reissusta.

Yliopistokierrokset olivat kiva kokemus ja kävimme  tutustumassa neljään eri paikkaan. Moni lukija oli kiinnostunut kuulemaan näistä vierailuista, joten teen niistä ihan omat postaukset: Royal Holloway, Westminster, Queen Mary sekä Sussex Brightonissa.



Hieman huikopalaa, ei pöllömmät maisemat


Royal Holloway University


Brightonin upea satama-alue


Laskettelua ja ystäviä tapaamassa



Matterhorn

Lontoon reissun jälkeen olimme varanneet majoituksen Italiasta Aostan lähistöllä sijaitsevasta pienestä Antey-Saint-Andrén kylästä. Tuttavaperheemme oli viettämässä siellä hiihtolomaa ja kun he olivat vain muutamien tuntien ajomatkan päässä, niin halusimme käydä heitä tapaamassa. Papi sai kuitenkin jonkun pöpön Lontoossa ja oli ihan kaput, mutta minä päätin kuitenkin lähteä tapaamaan heitä. Hieman jännitti lähteä yksin matkaan ajelemaan pieniä serpentiiniteitä Alppien yli Italiaan, mutta suoriuduin matkasta kunnialla. 

Oli niin ihana nähdä ystäviä pitkästä aikaa ja vaihtaa kuulumisia. Pääsin vihdoin toteuttamaan yhden haaveeni ja pääsin näkemään tuon Sveitsin ikonin, Matterhorn-vuoren, jonka mukaan Toblerone-suklaa on saanut muotonsa. Tästäkin reissusta ajattelin tehdä oman postauksen sillä kaikkea hassua voi sattua Martan Matkassa…



Hotelli-anksti



Pientä remonttia Lontoon hotellissa


Lopuksi vielä hieman rutinaa majoituksesta, miten löytää sopiva majoitus? Pitääkö nettisivujen esittelyt paikkansa? Meidän perheessä minä en ole mikään luksus-hotellien asiakas, olen tyytyväinen vaatimattomaan majoitukseen sillä useimmiten käyn hotellissa vain nukkumassa ja suihkussa. Muutama asia on minulle kuitenkin erityisen tärkeä, kunnon aamiainen ja WI-Fi, etenkin jos maksan niistä ekstraa että ne on saatavilla.

Hotellin valinta on usein todella haastavaa, varsinkin suuressa kaupungissa kuten esim. Lontoo hotelleja on pilvin pimein, mistä niitä sitten lähtee karsimaan? No joo sijainti tietenkin ja kulkuyhteydet, mutta silti niitä on vielä vaikka kuinka monia jäljellä. Tuskastuin kun  yritimme etsiä hotellia Lontoosta ja vaihtoehtoja oli ziljoona. Sitten paikan päällä huomasimme hotellin olevan remontissa (kaipa se olisi sielä nettisivuilla jossain lukenut) ja lopuksi saimme huoneen kellarikerroksesta. Saimme huoneen vaihdettua onneksi, mutta minua hieman häiritsi kun virkailija arvosteli kärkkäästi kolleegaansa. Muutenkin jäin miettimään, että eikö kannattaisi aamiaisvuoroon valita sellaista henkilökuntaa, joka osaa hymyillä tai sanoa huomenta myös huonona päivänä, sillä siitähän se asiakkaan päivä saa alkunsa.



Lontoon hotelli


Hotelli Italiassa

Mikään ei ole ärsyttävämpää kun valitset hotelleja ja maksat majoituksesta enemmän, koska hotelli mainostaa että heillä on Wi-Fi ja käytännössä Wi-Fi toimiikin vain yhteisillä alueilla tai kun sanotaan että WiFi-toimii huoneissa ja todellisuudessa se toimii vain hetken, jossain tietyssä kohdassa huonetta, parvekkeella tai miksi me sitten saadaan aina se huone mihin se Wi-Fi ei ulotu???

Italian hotelli oli aivan ihana tai ainakin oli ihanat puitteet, halusin uskoa omaan tarinaan perhehotellista jonka olin jo kehitellyt omassa päässäni sisäänkirjautuessa. Mitä muuta voit kuvitella hotellista, jonka pöydällä on kännykkä mihin on laitettu iso tarralappu jossa lukee ”nonna”? No se Wi-Fi ei sitten toiminut ja se runsas aamiainen, jonka halusin syödä ennen mäkeen lähtöä oli aina loppu, esillä oli kyllä kauhiasti yksittäispakkatuja keksejä…



Aamupalapöytä suurimmaksi osaksi yksittäispakattuja snackseja

Summa summarum, ensi kerralla taidan aloittaa hotellien metsästämisen ajoissa ja ehkä lisätä ainakin yhden tähden sekä alkaa kartoittaa jotain mielekästä hotelliketjua, ainoo vaan et mä en tykkää noista moderneista hotelleista…

Miten te varaatte majoituksen???