keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Vauhtia raivaukseen…







Edellisessä raivaus postauksessa kerroinkin kuinka keittiön raivaus sai aika lennokkaan aloituksen, sillä havaitsin meidän jauhopurkkien sisällön liikkuvan… Kuiva-aine kaappi tyhjeni aika vauhdilla ja siitä oli hyvä alkaa. Lisää vauhtia raivausprojektini sai kun ystäväni ilmoitti menevänsä käymään pakolaiskeskuksessa loppukuun sijaan jo nyt, enkä ollut vielä ehtinyt aloittaa tavaroiden keräämistä, kun tuli siis se keittiön ötökkäjuttu väliin… 
Aloitin reippaasti keräämään romppeita kasaan ja keittiöstä oli ihan hyvä aloittaa sillä vanhat keittiöpyyhkeet, yksittäiset lasit ja mukit saivat kyytiä. Makkarin raivauksen yhteydessä olin kerännyt omia vaatteita sekä pesuaineiden ja rasvojen näytekappaleet, Rosa oli onneksi aikaisemmin käynyt oman vaatekaappinsa läpi ja sieltä tuli ihan kivasti vanhoja vaatteita, osa ehkä jäi meikäläisen käyttöön.

 Ostan sitten uudet lakanat sinne unelmien kakkoskotiin...

Kävin läpi meidän liinavaatteet ja ihan oikeesti, miksi ihmisellä on vielä kaapissa lakanoita, jotka ovat olleet käytössä vielä kun asuin lapsuudenkodissa? Onhan ne vanhat lakanat ihan hyvää materiaalia, mutta mihin niitä säästelen, kun olen toki uusiakin ostanut??? (jotka tosin saattavat olla jopa huonommassa kunnossa kuin nuo ikivanhat) Nyt kuitenkin lähti ja hei puoli jätesäkillistä! 

Parittomat kupit ulos!


Tässä oli vasta pintaraapaisu!

Varasto on tällä hetkellä pommin jäljiltä, mutta nyt lähti kaikki käyttämättömät viltit, peitot, tyynyt, laukut, reput, muoviastiat, avaamattomat mäkkärin cokislasit ym… Ette usko miten ihana tunne oli, kun näin lattialla nuo isot säkit ja tajusin että suht nopeasti sain kerättyä noin paljon tavaraa pois nurkista. Luulen että luopumista helpotti ajatus siitä, että näillä pakolaisilla ei ole todella mitään mukana tullessaan, nuo lakanat ovat jo palvelleet minua aika kauan ja viime vuodet olen yrittänyt keksiä niille sopivaa säilytyspaikkaa, jos vaikka joskus niitä vielä tarvitsen…


Kevättä rinnassa ja sisustus mielessä


Ystäväni vähän nikotteli nähdessään tuon tavaramäärän, mutta otti kuitenkin mukaan. Varasto kun oli jo valmiiksi kuin pommin jäljiltä, niin ajattelin jatkaa raivausurakkaani siitä, kunnes Rosalla oli loistava idea (ainakin omasta mielestään), hän halusi piristystä elämäänsä ja vaihtaa huonetta… Liekö seurausta sillä että hän on ollut viime aikoina mukanani sisustuskaupoissa, vaiko sisustuslehdillä jotka ovat levällään ympäri taloa…


Martan Matkassa © kaikki lähtee suunniteelusta

Ei siis jatketa raivausta varastosta, vaan siirrytään suoraan työhuoneeseen, jonka joudun siirtämään Rosan huoneeseen, kun hän aikoo vallata minun valtakunnan. Kaikki alkaa suunnittelusta…
Eilen aloin pakata työhuoneen tavaroita laatikoihin ja päätin käydä ne läpi vasta kun näen miten paljon tilaa minun uudessa työhuoneessa tulee olemaan. Rosa alkoi tuoda minun ”ateljeeseeni” omia tavaroitaan, kesken puuhan sain tekstiviestin ystävältäni:
”Pakolaiskeskuksen johtaja oli ollut todella iloinen, siellä on tällä hetkellä 300 pakolaista, joista 95 lasta ja lisää tulossa. Teen vielä uuden keikan parin viikon päästä, mikäli löytyy lisää tavaraa niin ottavat ilolla vastaan”
Jess! 

Muita aiheeseen liittyviä postauksia: 
Kilahdin raivaamiseen



Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa 



6 kommenttia:

  1. Jospa tästä itsekin saisi puhtia raivaamiseen. Minullakin on vielä niitä teiniaikaisia lakanoita yms. tukkimassa kaappeja.
    Kiitos ideasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla että en ole aino :) Hävettää hieman, kun alkaa laskea noiden lakanoiden ikää vuosissa... Välillä kyllä naurattaa itseänikin kun tulee mieleen ajatus, "käytän tätä jos muutama kilo lähtee pois", "sit jos joskus ostais sen mökin niin näähän sopis sinne" tai "mä voin ihan hyvin käyttää näitä vielä tallilla", tässä vaiheessa pitäis hälytyskellojen soida. Leena ei muuta kuin tuumasta toimeen, voin kertoa että olo paranee kummasti... Haastan sut mukaan raivausprojektiin niin voidaan zempata toisia ;)

      Poista
  2. Onpas riuskat otteet! Minun raivaukseni on toistaiseksi toteutunut tyyliin pari kirjaa kiertoon tai pussillinen vaatteita vaatekeräykseen. Tunsin saavani uutta puhtia kuvistasi. Kirjoittelen hiukan omasta projektistani blogissa tativihreacrafts.blogspot.com. Kiinnostaisi myös tietää, mitä ötököitä teidän purkeista löytyi. Meillä täällä Berliinissä jauhokoisien toukat söivät mun puuroryynit sekä kaakaot.

    VastaaPoista
  3. Kiva kuulla, että kuvat innostivat ja toivat lisää motivaatiota :) Tällä kertaa kun on oikein konkreettinen kohde, niin huomaan että on helpompi laittaa tavaroita kiertoon niitä tarvitseville. Olen kanssa kerännyt pikkuhiljaa tavaroita, mutta ongelmana on että ne jäävät laatikoihin lojumaan, enkä saa niitä eteenpäin. Täällä Sveitsissä kaipaan todella tori.fi tai vastaavaa helppoa myyntikanavaa. Täytyy käydä lukemassa tuosta sun projektista, jos vaikka saisin hyviä vinkkejä sieltä, kun omat alkaa olla lopussa ;) Zemppiä sinulle raivausprojektiin!

    Noista ötököistä en oikein tiiä mitä ne olivat, enkä ole aikaisemmin nähnyt vastaavia. En tutkinut niitä sen tarkemmin halusjn ne vain äkkiä pois talosta, siivet niillä oli ja ihan kuin joidenkin jauhojen pinnalla olisi ollut munia...

    VastaaPoista
  4. Kyllä se raivaus usein tarvitsee jonkun ponnen onnistuakseen. Pakolaiskeskusta varten raivaaminen tuntunee mielekkäämmältä kuin matojahti, vaikka madotkin laittaa hihat heilumaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ötökät saavat kyllä miettimään ostokäyttäytymistä ja harkitsemaan sitä tarviiko kaikkea olla kaapissa varalla jos inspis iskee? Vai hankinko harvemmin käytettäviä kuiva-aineita vasta kun on oikea tarve... Tällä hetkellä on vielä ainakin kova into tuon raivaamisen kanssa ja kun paikkoja käy läpi yksitellen, niin on ihana huomata, kuinka paljon pienempään tilaan tavarat mahtuvat!

      Poista

Mahtavaa että löysit sivuilleni!
Jätäthän kommentin käynnistäsi, luen niitä mielelläni.