torstai 27. elokuuta 2015

Granola, trendikäs Mysli






Kesällä kuiva-aine kaappia siivotessa löysin viime joulusta jääneitä pekaanipähkinöitä sekä erilaisia siemenpussien jämiä. Pähkinöiden päiväykset alkoivat mennä vanhaksi, joten niille piti keksiä jotakin hyötykäyttöä. Mieleeni tuli aikoja sitten näkemäni mysli-resepti jonka kuva oli todella houkutteleva. Itse en ole mikään myslin ystävä, sillä usein valmiissa paketeissa on jokin ainesosa mistä en erikoisemmin pidä, muut meidän perheessä syövät kyllä kaupan myslejä. 

Keskustelin kesällä pähkinäallergisen ystäväni kanssa ja hän on jo pitkään tehnyt itse myslinsä ja sen innoittmana päätin itse kokeilla myslin tekemistä. Etsiessäni myslin reseptiä törmäsin sanaan granola ja googlaamallahan sekin selvisi, että granolan ts. muromyslin valmistuksessa käytetään öljyä ja se makeutetaan hunajalla tai siirapilla, joten se  on  rasvaisempaa ja makeampaa kuin tavallinen mysli. Tavallinen mysli on mielestäni kuivahkoa, joten päätin kokeilla tuota Granolaa ja kyllä kannatti, sekoituksesta tuli todella hyvää ja mikä parasta kotona leijaili aivan ihana tuoksu. 

Itsetehdyn myslin tai granolan etuna on, että voit tehdä sen omien makumieltymyksien mukaan ja varioida sitä sen mukaan mitä kaapista löytyy. Valmistus on todella helppoa ja aineiksi sopii erilaiset hiutaleet (kaura, vehnä, ruis, maissi) siemenet (auringonkukka, pellava, kurpitsa, pinja yms.) pähkinät (hassel, saksan, cashew, maapähkinä), mantelit, kuivatut hedelmät, rusinat vain mielikuvitus on rajana. Mysli säilyy noin puolisen vuotta riiippuen aineksista ja niiden päiväyksistä, pähkinöiden ja manteleiden maku saattaa muuttua ajan myötä. Mysli säilyy parhaiten kuivassa paikassa, tiiviissä lasipurkissa ja  kuivassa paikassa ja tiiviissä lasipurkissa.








Martan Granola


Käytin pohjana Pirkan-Granola ohjetta ja samoissa määrien puitteissa lisäilin omasta kaapista hiutaleita ja siemeniä sekä piristin seosta hieman valkosuklaalla ja rusinalla. Tein tällä kertaa granolaa isomman määrän ja ennen paahtamista otin maustamatonta seosta erilliseen lasipurkkiin ja ajattelin kokeilla sen paahtamista pannulla. Mysliseokseen lisätään öljy vasta pannulla ja sen voi maustaa vaahterasiirapilla. Näin ollen saan ihan tuoretta granolaa ja kotiin ihanan tuoksun useammin…

Ohessa perusohje myslin ja granolan tekoon



Itsetehty mysliseos uuniss paahdettu sekä paahtamaton


7 dl hiutaleita (4dl kaura + 2,5 dl 4-vilja) 
1 dl siemeniä (auringonkukka)
1 dl pähkinä (pekaani)
1 dl manteli, kokonainen 
½ dl hunaja / siirappi / fariinisokeri (½ dl hunaja)
½ dl öljy
1-1½ tl kaneli (1 tl kaneli)
½ tl inkivääri
¼ tl suolaa (unohtui)
1 dl kuivattu hedelmä (rusina)
1 dl muu kuivattu hedelmä (valkosuklaa) 

Sekoita kulhossa hiutaleet, siemenet ja 
rouhitut pähkinät sekä mantelit, 
jätä niihin hieman purupintaa. 
Lisää hunaja, öljy ja mausteet. 
Levitä seos tasaisesti uunipellille 
leivinpaperin päälle ja 
paahda 175-asteisessa uunissa 
noin 25-30 minuuttia. 
Tarkkaile seosta paiston aikana ja 
kääntele sitä 10 min välein, palaa herkästi.  


Vinkki!

Samasta seoksesta voi tehdä myös myslipatukoita

Myslin historia


Täällä meillä kauppojen hyllyt suorastaan notkuvat erilaisista mysleipaketeista, eikä ihme sillä myslihän on kehitetty 1900-luvun akupuolella Sveitsissä. Sanotaan että Sveitsiläinen lääkäri Maximilian Bircher-Benner oli vaimonsa kanssa Alpeilla patikoimassa ja heille tarjottiin ”erikoista ruokaa”, jonka innoittamana hän kehitteli myslin, jonka tärkein ainesosa oli raaka omena. Bircher oli kiinnostunut kasvisruoasta sekä raakaruoasta ja hän halusi parantaa sairaita ”syömällä terveellisesti”, pian mysliä alettiin tarjoilemaan hänen parantolassaan Zürichissä.








Myslistä tuli pian suosittu ruokalaji Sveitsissä ja 1940-luvulla se levisi kotitalouksien illallispöytään. Pian sitä alettiin valmistaa teollisesti ja siihen lisättiin kermaa, sokeria ym. kuivattuja hedelmiä ja tuolloin ns. alkuperäinen idea terveellisestä ruokalajista katosi. Mysli levisi 1950- ja 60-luvulla maailmalle ja tänä päivänä siitä valmistetaan lukuisia erilaisia versioita. Mysliä syödään jugurtin tai maidon kera aamiaisella, iltapalalla sekä sitä on usein tarjolla erilaisissa bufeepöydissä. Rakkaalla lapsella on monta nimeä Mysli, Muesli, Müesli, Müsli…


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mahtavaa että löysit sivuilleni!
Jätäthän kommentin käynnistäsi, luen niitä mielelläni.