tiistai 14. heinäkuuta 2015

14 juillet, Ranskan kansallipäivä






Tänään Ranskassa vietetään Fête Nationalea eli Ranskan kansallispäivää. Perinteisesti kansallispäivän viettoon kuuluu suuri sotilasparaati Pariisin Champs-Élyséeseellä, joka esittelee Ranskan sotilasvoimia ja kalustoa. Päivä huipentuu suureen ilotulitukseen Eiffel-tornilla, ilotulitus kestää noin 35 minuuttia ja se alkaa 23.00. Pariisin lisäksi useilla paikkakunnilla järjestetään kansallispäivänä juhlia, joissa on erilaista ohjelmaa virallista sekä vapaamuotoista. 14 juillet ilta päättyy monissa paikoissa ilotulitukseen.  



Martan Matkassa © Divonne 14.7.2015



Keskustelimme kerran Ranskan tunnilla eri maiden kansallispäivien vietosta ja muistin opettajani kertoneen, että Ranskassa juhla on hyvin virallinen ja sotilaallinen. Vaikka en päässyt Pariisiin katsomaan paraatia, niin kotona oli avattava Ranskalainen tv-kanava ja seurattava paraatia sen välityksellä. Täytyy myöntää että olihan se vaikuttava, paraatiin osallistui noin. 7000 henkilöä. Illalla on pakko vielä ajella Ranskan puolelle katsomaan ilotulitusta.





Martan Matkassa © Suora yhteys Pariisiin



Martan Matkassa © Suora yhteys Pariisiin




Martan Matkassa © Suora yhteys Pariisiin, Ranskan Presidentti François Hollande




14 juillet historia





1700- luvun lopulla Ranskan kansalaiset olivat tyytymättömiä hallitsevan kuninkaan Ludvig XVI yksinvaltaan ja tuhlailuun, sanotaan että Yhdysvaltojen vallankumouksen innoittamana kansalaiset alkoivat vastustamaan kuningasta ja vaatimaan itselleen oikeuksia. Tuolloin Ranskassa kansalaiset luokiteltiin kolmeen säätyyn aatelisto (rikkaat, eivät maksaneet veroa), papisto (valtaa, keräsivät veroa) ja kolmas sääty (työläiset, maksoivat veroa). Kansalaisten eriarvoinen asema, nälkä- ja katovuodet sekä Ranskan huono taloustilanne saivat kansalaiset vastustamaan kruunua ja vaatimaan “Liberté, Égalité, Fraternité” eli “vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa”. 


Vuonna 1789 sai alkunsa Ranskan suuri valllankumous, jolla oli seurauksia ympäri Eurooppaa ja tuosta alkoi uusi aikakausi jota kutsutaan nimellä “Uusi Aika”. Vallankumous sai alkunsa kansanjoukon hyökkäyksestä Bastiljin vankilaan 14.7.1789, jolloin he vapauttivat viimeiset poliittiset vangit ja polttivat vankilan maantasalle, tuosta hetkestä alkoi tapahtumien sarja joka johti kuningas Ludvig XVI ja kuningatar Marie Antoinetten maanpakoon (1791) ja myöhemin (1793) mestaukseen. Bastiljin tapahtumia pidetään Ranskan tasavallan symbolina ja ensimmäisen kerran Ranskan kansallispäivää juhlittiin 14.7.1880. 







Ranskan lippuna tunnettu “trikolori” eli kolmivärinen on myös saanut alkunsa suuresta vallankumouksesta, lipun pystyraitojen värit sininen, valkoinen ja punainen kuvaavat “vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa”. 







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti