sunnuntai 7. joulukuuta 2014

7. luukku: Piparkakkujen leipominen, 2. adventti






Tänään vietetään 2. adventtia ja sen teemana on Jeesuksen toinen tuleminen.

Odota JeesustaToisena adventtisunnuntaina odotetaan aikojen lopussa palaavaa Jeesusta. Hänen paluuseensa on aina oltava valmis, mikä merkitsee uuden elämäntavan ja lähimmäisvastuun sisäistämistä. -Kirkon tiedotuskeskus/Sini Hulmi-





© Martan Matkassa



Piparkakut


Piparien tuoksu on varma joulunmerkki. Pipareita leivotaan alkukuusta sillä ne säilyvät hyvin ja niitä on kiva popsia pitkin kuuta. Kun piparit on leivottu alkukuusta niin jää aikaa muille jouluvalmisteluille. Pipareien leivonta on kivaa puuhaa ja lapsita saa hyviä apulaisia, jos ei muuhun niin ainakin taikinan syömiseen. Piparimuotteja on erilaisia ja niistä voi muotoilla vaikka minkälaisia oman mieltymyksensä mukaan tai rakentaa piparkakkutalon. Piparien leipomisessa on hyvä ottaa huomioon, että itsetehty  piparitaikina tekeytyy jääkaapissa vuorokauden ja pakastetut taikinat vaativat hetken sulatuksen. Piparien paistossa pitää olla varovainen sillä ne palavat herkästi. Piparit koristellaan kauniisti tomusokeri- munanvalkuaisseoksella, seosta voi myös myös värjätä väriaineella. Koristeelliset piparit, piparkakkutalot, nameilla täytetyt piparirasiat ovat kivoja lahjaideoita tai jouluviemisiä. 



© Martan Matkassa



Piparkakkujen historiaa


Piparkakkuja valmistettiin jo 3000 vuotta eKr vuotta Egyptissä, Indus-virran laaksossa. Tuohon aikaan piparkakut valmistettiin jauhoista ja hunajasta ja myöhemmin niihin lisättiin Kaukoidästä tulleita mausteita. Piparkakut olivat jumalten ruokaa ja pian niitä alettiin muotoilla, piparkakkujen avulla välitettiin viestejä jumalille. Piparkakut säilyivät hyvin ja merimiehet ottivat niitä mukaan matkoilleen, ja heidän mukanaan ne kulkeutuivat Kreikkaan ja sieltä muualle Eurooppaan. 

Saksan Nürnbergin alueella oli runsaasti hunajaa ja siellä alettiin valmistaa piparkakkuja 1300-luvulla yleisesti. Alueelle asettui piparkakkuleipureita ja he muokkasivat alkuperäistä hunajakakkujen taikinaa ja korvasivat hunajan sokerilla, lisäsivät rasvaa ja maustoivat taikinan pippurilla, josta piparkakkujen nimi on saanut alkunsa. 

Piparkakkua pidettiin pyhänä leipänä ja aluksi vain luostareilla oli valmistusoikeus. Luostareiden kautta piparit levisivät myös Pohjoismaihin ja Ruotsissa nunnat ovat leiponeet niitä vuodesta 1444 ja tuolloin pipareita käytettiin lääkkeenä eri vaivoihin mm. ruoansulatukseen.


© Martan Matkassa


Suomeen ensimmäiset piparit tulivat vuonna 1685, Turkuun oli tilattu Saksasta kaksi tynnyriä pipareita. Pipareita leivottiin myös Suomen luostareissa ja nunnat opettivat paikallisia leipomaan. Piparitaikinan reseptit olivat tarkoin varjeltu salaisuus, mutta pappiloiden ja kartanon palvelusväen kautta ne tulivat yleiseen tietouteen. Tänä päivänäkin yksi suosituimmista pipariresepteistä on Paraisten piparkakut, jonka kehitteli rouva Lyydia Ekroos vuonna 1920. Sanotaan että perinteiset piparimuotit eivät ole syntyneet sattumalta, vaan niillä on oma vertauskuvallinen merkitys. Ukko ja Akka ovat Aatamin ja Eevan vertauskuva, kukka kuvaa hyvää satoa, rikkautta ja hedelmällisyyttä, tähti uskoa, possun avulla viikingit toivoivat rikkauksia jumalilta, sydän muistuttaa joulun sanomaa ja kuusi paratiisin elämänpuuta. 





Piparkakkutaloja alettiin tehdä 1920-luvulla ja sen taustalla on surullinen tarina kahden leipurin riidasta. Grimmin veljesten Hannu ja Kerttu satu sai alkunsa kun 1600-luvulla leipuri Katharina Scarder ja Hans Mezler riitaantuivat Nürnburgissa. Katharina kyllästyi riitelemään ja muutti seudulta pois, mutta osti myöhemmin lähiseudun metsästä mökin ja perusti sinne oman leipomon. Kaarina kehitti omia piparkakkuja ja menestyi, joka suututti Hans Mezlerin. Kateellinen Hans väitti käräjänoikeudessa, että Katharina on noita, joka ottaa lapsia vangiksi ja lihottaa lapset ja sen jälkeen syö ne. Käräjänoikeus katsoi, että Katharina ei ole noita ja vapautti hänet syytteistä.  Päätös harmitti Hansia niin paljon, että hän päätti kostaa. Hans lähti Gerthel-sisarensa kanssa käymään Katharinan luona. Sisarukset surmasivat Katharinan ja polttivat hänet uunissa. 








Tällä Kotivinkin ohjeella tein elämäni ensimmäisen piparitaikinan ja se onnistui todella hyvin. Taikina oli helppo tehdä ja se oli myös oikein maukas. 




© Martan Matkassa


Helppo ja maukas piparitaikina


30 min taikinan valmistus + 12 t jäähdytys + jähmettyminen

Näistä syntyy piparkakkutaikina
2 dl siirappia
2 dl sokeria
250 g leivontamargariinia tai voita
3 tl kanelia
1 tl inkivääriä
(1 tl jauhettua pomeranssin kuorta) 
1 tl jauhettua kardemummaa
1 tl neilikkaa
2 tl ruokasoodaa
2 kananmunaa
n. 10 dl vehnäjauhoja

Näin teet piparkakkutaikinan
Mittaa siirappi, sokeri, margariini ja mausteet 
kattilaan ja anna kiehahtaa. 
Jäähdytä seos.
Sekoita sooda vehnäjauhojen joukkoon 
ja lisää jauhot siivilöiden siirappiseokseen.
Sekoita piparkakkutaikina käsin tasaiseksi.
Kun piparkakkutaikina on jäähtynyt, 
sekoita kananmunat taikinaan.
Pakkaa taikina muovipussiin tai kelmuun 
ja anna sen tekeytyä seuraavaan päivään.
Jaa piparkakkutaikina neljään osaan 
ja kauli levyksi pala kerrallaan. 
Ota muotilla haluamasi kuviot taikinalevystä. 
Paista osia 180-asteisen uunin keskitasolla 
koosta riippuen 6–8 minuuttia. 
Vahdi pipareita. 
Teräväreunaiset kuviot kärähtävät helposti.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti