lauantai 6. joulukuuta 2014

6. luukku : 6.12. Itsenäisyyspäivä






Tänään juhlitaan tietenkin itsenäistä Suomea ja juhla on  Suomessa hyvin perinteikäs. Itsenäisen Suomen lisäksi tänään vietetään myös Pyhän Nikolauksen muistopäivää, joka on nykyisen Joulupukin esikuva.




Suomi oli Ruotsin kuninkaan alaisuudessa aina Ruotsin ja Venäjän väliseen Suomen sotaan (1808-1809) asti. Sodan jälkeen Suomi liitettiin Venäjään vuonna 1809 ja Suomesta käytettiin nimitystä Suomen suuriruhtinaskunta, joka oli itsehallinnollinen osa Venäjän keisarikuntaa. 

Venäjä ajautui Ensimmäisen maailmansodan jälkeen sisäiseen kriisiin ja tsaari Nikolai II syrjäytettiin maaliskuussa 1917. Venäjällä tuli valtaan väliaikainen hallitus joka kukistettiin marraskuussa 1917, kun bolshevikkien puolue otti vallan, johtajansa Vladimir Leninin johdolla Lokakuun vallankumouksessa. Tuolloin Suomi katsoi tilaisuutensa tulleen ja senaatti eli Suomen hallitus laati itsenäisyysjulistuksen, joka hyväksyttiin eduskunnan äänestyksessä 6.12.1917 täpärästi äänin 100-88. Suomesta tuli 6.12.1917 itsenäinen valtio ja Suomi vapautui Venäjän hallinnosta. Venäjä tunnusti Suomen itsenäistymisen 31.12.1917 ja useat Euroopan maat tunnustivat Suomen itsenäistymisen tammikuussa 1918.



Itsenäisyyspäivän perinteitä
Itsenäisyypäivä on vapaapäivä ja sitä on juhlittu vuodesta 1919 lähtien. Suomalainen itsenäisyypäivän vietto on perinteisesti ollut juhlallista ja riehakkaan juhlimisen sijaan  juhlapäivää leimaa harras ja vakavaluontoinen tunnelma.

Lipunnosto
Päivä alkaa Tähtitorninmäellä kello 9.00 järjestettävästä lipunnostosta. Lipunnosto on juhlallinen tapahtuma ja ohjelmaan kuuluu puheita ja kuorolaulua. Suomalaisuuden liitto on järjestänyt tapahtuman vuodesta 1957. 

Juhlajumalanpalvelus
Helsingin tuomiokirkossa järjestetään juhlajumalanpalvelus, johon osallistuvat presidentti, valtioneuvosto, eduskunta ja ylimmät virkamiehet. 

Sankarihaudat ja kunniamerkit
Sodan sankareita muistetaan viemällä kukkia, seppelitä ja kynttilöitä sankarihaudoille sekä hautausmailla järjestetään reserviläisten toimesta kunniapartioita. Tasavallan Presidentti myöntää vuosittain puolustusvoimien ylennyksiä ja jakaa kunniamerkkejä itsenäisyyspäivänä. Puolustusvoimat järjestävät vuosittain valtakunnallisen itsenäisyyspäivän paraatin. 




Itsenäisyyspäivän kynttilät
Itsenäisyypäivänä on ollut tapana sytyttää kaksi sinivalkoista kynttilää ikkunalle. Tapa juontaa juurensa vuodesta 1927, jolloin Suomen itsenäisyyden liike antoi kansalaisille kehoituksen sytyttää kynttilät Suomen itsenäisyyden kunniaksi 18-20 väiisenä aikana. Tarkkaa tietoa kynttilöiden määrän merkityksestä ei ole, mutta sanotaan niiden merkitsevän kotia ja isänmaata. Tarinan mukaan kaksi kynttilää ikkunalla viestitti myös jääkäreille turvallisesta majapaikasta.

Uudempia perinteitä ovat Veikko Hurstin järjestämä litsenäisyyspäivän lounas vähäosaisille sekä viime vuosina on televisiosta näytetty itsenäisyyspäivänä Edvin Laineen vuonna 1954 ohjaamaa Tuntematon sotilas elokuvaa, joka perustuu Väinö Linnan romaaniin. 


Itsenäisyyspäivän vastaanotto
Suomalaisissa kodeissa seurataan televisiosta Tasavallan Presidentin järjestämää Itsenäisyyspäivän vastaanottoa Presidentinlinnassa. Pitkin syksyä arvuutellaan kuka saa kutsun linnaan ja minkälaisessa juhla-asussa kutsutut tulevat. 





Itsenäisyyspäivän vastaanotto Presidentinlinnassa
Ensimmäisen kerran itsenäisyyspäivän vastaanottoa Presidentinlinnassa vietettiin vuonna 1919. Linnaan kutsuttiin noin 150 henkilöä, joka koostui hallituksesta, diplomaateista ja virkamiehistä. Iltapäivävastaanoton ohjelmaan kuului kahvitarjoilu ja musiikkia ja myöhemmin Kansallisteatterissa pidettiin kansanjuhlat. 

Presidentti K.J. Ståhlberg ja rouva Ester Ståhlberg järjestivät Presidentinlinnassa ensimmäisen iltavastaanoton  vuonna 1922. Tuolloin juhlaan oli kutsuttu toista tuhatta vierasta ja ohjelmaan kuului musiikkia, tanssia ja laulua. Seuraavan kerran iltajuhlat järjestettiin vuonna 1925 Presidentti Lauri Relanderin ja rouva Signe Relanderin toimesta. Juhliin osallistui noin 1600 henkilöä ja vieraslista koostui hallituksesta, diplomaateista, kansanedustajista, ylempää upseeristoa, ylintä virkamiskuntaa ja taiteen edustajia. Tästä lähtien Itsenäisyyspäivän vastaanottoa on jäjestetty saman kaavan mukaan, lukuunottamatta muutamia poikkeusvuosia, milloin juhlia ei ole järjestetty tai ne on siirretty toisaalle.

Tänä päivänä kutsuttujen listalla on noin 1800 henkilöä ja kutsuttujen joukossa nähdään myös kuluvan vuoden aikana ansioituneita suomalaisia henkilöitä (urheilijoita, taiteilijoita, talouselämän henkilöitä.  






Linnan juhlat 2014
Tänä vuonna linnan juhlia vietetään peruskorjatussa Presidentinlinnassa ja isäntinä ovat Sauli Niinistö ja hänen puoliso Jenni Haukio. Juhlavastaanotto alkaa perinteisesti kello 19:00 sotaveteraanien kättelyllä. Presidenttipari haluaa korostaa vapaaehtoistyön merkitystä sekä huomioida suomalaisia keihäänheittäjiä ja vieraiden joukossa on paljon vapaaehtoistyöntekijöitä sekä menestyneitä keihäänheittäjiä. 



HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti