maanantai 22. joulukuuta 2014

22. luukku: Joulukoristeet ja vuoden lyhin päivä





Tänään on talvipäivän seisaus ja vuoden lyhin päivä, jolloin aurinko on eteläisemmillään eli näyttäytyy lyhyimmän ajan maapallon pohjoisella puoliskolla. Talvipäivän seisaus on joulukuun 21-22. päivän tienoilla ja siihen loppuu 90 päivää kestänyt syksy ja alkaa talviaika. Talviaika kestää 90 päivää ja päättyy kevätpäivän tasaukseen 21.3.2015. Tänään päivän kesto Helsingissä on vain 6 tuntia ja Lapissa se merkitsee kaamosaikaa, eli aurinko ei nouse lainkaan pitkiin aikoihin. Talvipäivän seisauksesta päivät alkavat pidentyä kohti kevättä, aluksi hitaasti noin viisi minuuttia viikossa.






Keskitalven juhla
Euroopassa kelttien ja muinaisskandivaavien aikana vietettiin keskitalven juhlaa talvipäivän seisauksen aikoihin. Tuohon aikaan satokausi oli päättynyt ja se merkitsi kuluvan vuoden päättymista ja uuden vuoden alkua. Keskitalven juhlaa vietettiin runsaalla juhla-aterialla, joka muodostui kauden sadosta. Tuolloin juhlaa kutsuttiin eri nimillä, Englannissa Yule tai Skandinaviassa Hjôl, josta muokkaantui juhlan nimeksi Jul, joka sittemmin suomennettiin Jouluksi. Karjalassa juhlaa on kutsuttu pitkään Kekri-nimellä, kuten muitakin tuon ajan juhlia. Joulukuuta kutsuttiin aluksi talvikuuksi ja nimi vaihtui joulukuuksi 1600-1700- luvulla. Myöhemmin kristinuskon leviämisen myötä keskitalven juhlasta muokkaantui joulu, jota vietetään Kristuksen syntymän kunniaksi. 

Tänään vuoden pimeimpänä päivänä kannattaa viimeistään kaivaa joulukoristeet esille pimeyttä valaisemaan.






Joulukoristeet

Jouluna koti koristellaan juhlavaksi ja sisustus muuttuu joulunsävyiseksi. Punainen on perinteinen joulun väri, mutta myös muut värit kuten, kulta, hopea ja valkoinen  näyttävät upeilta joulunsisustuksessa. Joulun sisustukseen kuuluu oleellisesti erilaiset valosarjat, ikkunakoristeet ja kynttilät, tuomaan valoa pimeän keskelle. Muita joulun koristeita ovat joulupallot, kimallenauhat, olkikoristeet, ovikranssit, kukat ja kukka-aseteltmat, Belen eli seimiasetelma ja unohtamatta tietenkään joulukuusta. Koti on koristeltu jouluksi jo 1800-luvun porvarisperheissä ja tuolloin koti koristeltiin runsaasti ja monet tämän päivän koristeista ovat peruja tuolta ajalta.





Täällä meilläpäin kaupat ovat panostaneet liikkeiden joulukoristeluun ja joka puolella on kauniita jouluikkunoita tai sisäänkäyntejä. Helsingissä  Stockmannin jouluikkuna on perinteisesti ollut yksi joulunajan suurimpia nähtävyyksiä ja jouluikkunan takana on jatkuvasti katselijoita. Stockmannin jouluikkuna rakennettiin ensimmäisen kerran vuonna 1949 Aleksanterinkadulle ja pitkään jouluikkuna on tehty Aleksanterinkadun ja Keskuskadun suureen kulmaikkunaan. Tänä vuonna se on rakennettu Pohjois-Esplanadin puoleisen sisäänkäynnin luokse. Jouluikkunassa on vuosittain vaihtuvat teemat, joita jännitetään etukäteen. Tänä vuonna Stockmannin jouluikkuna on tehty yhteistyössä Hartwallin kanssa ja ikkunassa seikkailee 100 erilaista 3D-hedelmähahmoa. 





Kynttilät
Kynttilät ovat kautta aikain kuuluneet joulun aikaan, sillä ne tuovat juhlan tuntua ja valoa pimeään. Kynttilöitä käytettiin Saksassa 1600-luvulla ja Suomessa kynttilöitä käytettiin 1800-luvun alussa kirkoissa ja kartanoissa lähinnä juhlapäivinä ja jouluna. Mikäli ei ollut varaa ostaa kynttilöitä jouluksi, niin ne valettiin itse. Maaseudulla siirryttiin myöhemmin käyttämään kynttilöitä päreiden sijasta. Ranskassa keksittiin steariini 1930-luvulla ja tämän myötä kynttilöiden hinta laski ja niiden käyttö yleistyi. Ensimmäisiä steariinikynttilöitä Suomessa käytettiin 30.12.1945 Zacharis Topeliuksen häissä. Sähkökynttilät tulivat käyttöön 1900-luvun alussa, mutta yleistyivät vasta 1950-luvulla. Sotavuosien jälkeen kynttilöitä vietiin jouluna sankarihaudoille ja sittemmin siitä muodostui yleinen tapa viedä kynttilä omaisten haudoille. Joulun aikaan hautuumaat muuttuvat kauniiksi ja loisteliaaksi kynttilöiden  valomereksi. 








Enkelikello
Suosittuja pöytäkoristeita ovat olleet enkelikellot, joiden esikuvana voidaan pitää 1900-luvun alun saksalaista kynttiläkelloa, joka laitettiin joulukuusen latvaan. Myöhemmin sotien jälkeen Ruotsissa 1946 valmistettiin pöydällä pidettävä enkelikello ja koristeen enkelit pyörivät ja soittavat keloja, kynttilän liekin avulla. 

Kynttiläkoristeita laitetaan myös perinteisesti ikkunoille ja sotien jälkeen Suomeen saapui Beetlehemin tähtikoriste, joka on myös peräisin Saksasta. Ikkunatähden lisäksi tänä päivänä ikkunoita koristellaan erilaisilla valosarjoilla tai valokransseilla.  


Olkikoristeet
Suomessa aikoinaan oli tapana levittää olkia jouluaattona tuvan lattialle ja tavan syystä liikkuu eri tarinoita. Olkien uskottiin tuovan seuraavana vuonna hyvän sadon, olkia käytettiin lämmikkeenä sekä olkien sanotaan myös viittaavan Jeesuksen syntymään, sillä tallin lattia oli olkien peitossa. Suosittuja oljesta tehtyjä koristeita ovat himmelit, tähdet, olkipukit ja porsaat. Joulun aikaan linnuille laitetaan olkilyhde ja aikoinaan uskottiin että linnut jättävät seuraavan vuoden sadon rauhaan. 






Himmeli
Kattoon ripustettava koriste tehdään rukiin oljista, jotka pujotetaan lankaan muotoillaan kolmiuloitteiseksi neliöksi. Ennen vanhaan tehtiin joka vuosi uusi himmeli, mutta nykyään käytetään vuosittain samaa himmeliä. Himmeli on tullut Suomeen Ruotsista ja sen nimi tarkoittaa suomen kielellä taivasta. 






Tuomaanristi
Vanha puinen joulunajan ruokapöydän koriste, joka on peräisin 1600-luvulta. Sanotaan, että koristetta on käytetty jo pakanoiden aikaan tuolloin koriste laitettiin oven eteen ja ristin oli tarkoitus karkoittaa pahat henget pois. Tuomaanristi on vinoneliöinen puusta tehty lastukoriste, jonka ulkonäkö muistuttaa kirkkojen takorautaisia ristejä. Nimi Tuomaanristi viittaa apostoli Tuomaaseen ja lastukoristeet olivat suosittuja saaristoalueella, josta koriste on levinnyt koko maahan. Tuomaanristi vaatii kädentaitoja, muita lastukoristeita ovat linnut ja enkelit. 






Ovikranssi
Ulko-oveen ripustetaan jouluksi kaunis kranssi, joka toivottaa tulijan tervetulleeksi jouluiseen kotiin. Joulukransseissa käytetään paljon havuja ja erilaisia joulun koristeita sekä luonnonmateriaaleja. Moni tekee vuosittain  havuista ovikoristeen itse ja useat käyttävät omaa perinteistä joulukranssia. Ovikranssi on tullut Suomeen sotien jälkeen 1950-luvulla Amerikasta, kuten moni muu meidän nykyjoulun koristeistamme. Paloturvallisuuden vuoksi ovikoristeen käyttö kerrostaloissa on kielletty.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti