torstai 18. joulukuuta 2014

18. luukku: Kuusijuhlista joulujuhliin, tiernapojat





Meidän lapsilla alkaa tänään joululoma ja valitettavasti meidän koululla ei ole joulujuhlaperinnettä, eikä todistuksia jaeta. Koulun joulujuhlat ovat olleet minulle mieluinen tapahtuma ja olen nauttinut katsella lasten esityksiä, jotka saavat usein myös kyyneleet silmiin. Jouluiset esitykset, joululaulut sekä todistuksen jännittäminen ovat merkinneet joululoman aloitusta. 





Koulun syyslukukausi päättyy kuusijuhlaan eli joulujuhlaan. Kuusijuhlia on juhlittu 1800-luvulla kansakoulun alkuajoista lähtien ja aikaisemmin niitä vietettiin Lucian päivän aikoihin ja myöhemmin ne siirtyivät vietäväksi Tuomaan päivän aikaan. 

Kuusijuhlien ohjelma on ollut hyvin uskonnollinen ja perinteisesti siihen on kuulunut jouluevankeliumi, seimikuvaelmat, tiernapojat, joululaulut, tonttuleikit sekä musiikkiesitykset. Juhlan lopuksi joulupukki tuli ja jakoi lapsille Joulupussit, joissa oli rusinoita, mandariini ja piparkakkuja. Joulupukki saattoi jakaa köyhille lapsille myös vaatteita ja kenkiä. 




Juhlat vietetään yleensä koulun voimistelusaleissa, jotka koristellaan juhlaa varten. Joulujuhlaan vanhemmat ja sisarukset ovat tervetulleita katsomaan lasten tekemiä Jouluesityksiä. 

Tänä päivänä keskustellaan paljon siitä, sopiiko kristinuskoon liittyvät perinteiset Joulujuhlan ohjelmat kouluihin ja päiväkoteihin. Suomalaisissa kouluissa ja päiväkodeissa tänä päivänä moni lapsi kuuluu johonkin toiseen uskontokuntaan, kuin kristinuskoon ja keskustelua herättää joulujuhlien vanhat perinteet, jotka pohjautuvat kristinuskoon. 

Monissa kouluissa ja päiväkodeissa on luovuttu perinteisistä suomalaisista joulujuhlista ja sen sijaan ohjelmassa on erilaisia näytelmiä ja musiikkiesityksiä, jotka eivät kohdistu mihinkään uskontokuntaan. Kuusijuhlien päätyttyä luokissa jaettiin joulutodistukset ja tämän jälkeen alkaa muutaman viikon mittainen joululoma.






Perinteinen Tiernapojat-esitys


Tiernapojat eli tähtipojat laulunäytelmä kuuluu suomalaiseen Jouluperinteeseen ja sitä on esitetty vuodesta toiseen koulun joulujuhlissa. Tiernapojat näytelmää on esitetty jo keskiajalla Saksassa, tuolloin raamatun kertomuksia esitettiin näytelmän muodossa kirkoissa osana liturgiaa. 

Tiernapojat on kuvaelma, kuinka itämaan tietäjät saapuivat Jerusalemiin tähden johdattelemana, katsomaan vastasyntynyttä Jeesus-lasta ja kun Kuningas Herodes sai tietää asiasta hän määräsi joukkonsa tappamaan kaikki alle 2-vuotiaat poikalapset. 

Näytelmän henkilöt ja tapahtumat:

Kuningas Herodes: on pukeutunut viittaan ja kruunuun. Herodes käskee Murjaanien kuninkaan rukoilemaan edessään ja lähettää palvelija Knihdin tappamaan Beetlehemin kaikki alle 2-vuotiaat poikalapset.  

Murjaanien kuningas: kasvot värjätään mustaksi ja asusteena on viitta ja kruunu. Murjaanien kuningas joutuu nöyrtymään Herodeksen edessä ja kumartamaan tälle. 

Knihti: pukeutuu lieriöhattuun ja hän on Herodeksen palvelija. Knihti suorittaa Herodeksen määräämän verityön ja saa siitä palkaksi kultaa, hopeaa ja verisen ristin rintaansa. Knihti kerää yleisöltä kolikot kypäräänsä. 

Mänkki: pukeutuu viittaan ja kartionmuotoiseen hattuun, kädessään hänellä on keppi jonka päässä on pyörivä tähti. Kaikilla muilla on miekka paitsi Mänkillä. Mänkki on tähdenpyörittäjä, joka kertoo ilosanoman Beetlehemisssä syntyneestä poikalapsesta. Esityksen lopuksi Mänkki pyytää tähteensä kynttilänpätkää. 




1600-luvulla pohjoismaissa nuoret opiskelijapojat alkoivat esittää näytelmää ja samalla he kerjäsivät rahaa opintoihin. Suomeen tiernaporjat tulivat Ruotsista ja tierna sana on väännös ruotsin kielen stjärna eli tähti-sanasta. 

Suomessa tiernapoikien tiedetään kiertäneen 1797 Helsingissä ja tuolloin maistraatti kielsi sakon uhalla valepukuisia henkilöitä kiertelemästä taloissa. Tiernapojat yleistyivät 1800-luvulla Oulussa ja rannikkoseudun kaupungeissa, josta perinne levisi myöhemmin sisämaahan. 

Venäjän vallan aikana 1900-luvun alussa tiernapoikia sai esittää jouluaaton ja loppiaisen välisenä aikana, ainoastaan poliisiviranomaisen luvalla. Tiernapoika esitykset olivat suosittuja, sillä niistä sai saman verran palkkaa kuin työmiehet ja tämän vuoksi tiernapoikien määrä kasvoi ja laulajien taso heikkeni. Tiernapojat kiertelivät ovelta ovelle ja yleisiä esiintymispaikkoja olivat porvaris- ja käsityöläiskodit. 

Tiernapoikia esitetään vielä tänä päivänä oululaisissa, tavarataloissa, teattereissa ja ravintoloissa, myös Sibelius-lukion oppilaat ovat viime vuosina esittäneet tiernapoikia. 




Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mahtavaa että löysit sivuilleni!
Jätäthän kommentin käynnistäsi, luen niitä mielelläni.