sunnuntai 14. joulukuuta 2014

14. luukku: Perinteiset jouluruoat ja 3 adventti






Tänään vietetään 3. adventtia jonka teemana on Johannes Kastaja. 
Johannes Kastaja ja Jumalan rakkausKolmannen adventtisunnuntain hahmo on Jeesuksen edelläkävijä, Johannes Kastaja. Hän ei tehnyt työtä omaksi hyväkseen, vaan suuntasi ihmisiä kohti Jeesusta. Johanneksen esikuvan mukaisesti ihmisen tehtävänä on viitata kohti Jeesusta, muuntaa Jumalan rakkaus näkyväksi välillä pimeässäkin maailmassa. -Kirkon tiedotuskeskus/Sini Hulmi-






Joulupöytä koreaksi


Joulun kruunaa perinteinen jouluateria, jota nautitaan yhdessä perheen ja sukulaisten kanssa. Jouluna syödään ja juodaan hyvin, joulupöytä on täynnä kylmiä ja lämpimiä ruokia sekä aterian päätteeksi nautitaan jouluinen jälkiruoka. Joulupöytä katetaan kauniisti ja koristellaan kynttiöillä sekä aterialle on tapana pukeutua hieman juhlavammin.

Joulun ajankohta on lähellä kekrin eli satokauden päättymistä ja tämän vuoksi joulupöytä on runsas. Usein jouluaterialla tulee syötyä liikaa, sillä kun jokaista ruokalajia maistelee ”vähän”, niin lautanen on hetkessä täynnä. Jouluna yösyöminen on sallittua! Muinoin jouluruokia ei korjattu ennen arkea ja mikäli ruoka loppui, sanottiin sen ennustavan talon köyhtymistä. 

Suosituimpia jouluruokia ovat kinkku, lanttu-, peruna ja porkkanalaatikko, graavikala ja silli, rosolli ja maksalaatikko. Aikaisemmin jälkiruokana tarjoiltiin riisipuuroa, joka oli juhlaruokaa, mutta nykyään jälkiruokana tarjoillaan enemmän kakkuja, leivonnaisia ja makeisia.


Perinteiset jouluruoat


Suomalaisten jouluruokaperinteet polveutuvat talonpoikaisväestön ja rikkaiden säätyläisten pöydän antimista. Perinteiset jouluruoat ovat vakiintuneet suomalaisten keskuudessa 1800-luvun puolivälistä lähtien. Tuohon aikaan moni raaka-aine oli kallista ja tiettyjä ruokia oli vain varakkaiden perheiden joulupöydässä. 1900-luvulla uusien kujetusmuotojen vuoksi raaka-aineiden tuonti helpottui, jonka seurauksena hinnat laskivat ja yhä useammilla oli mahdollisuus ostaa tuontitavaroita. 




Joulukinkku

Joulukinkku on yksi joulupöydän tärkeimmistä elementeistä ja kinkku koristellaan näyttävästi. Joulukinkun sijaan 1800-luvulla syötiin paljon kuivattua lihaa ja lammasta, tuohon aikaan kinkku oli vain herrojen herkkuruokaa, eikä monilla ollut varaa siihen. Kinkku yleistyi joulupöydässä 1900-luvulla sikatalouden kehityksen ja kotitalouksien vaurastumisen myötä. Kinkku paistetaan miedossa lämmössä, jouluaattoa edeltävänä yönä ja sen paistamiseen kuluu useita tunteja. Joulupöydässä kinkun leikkaaminen on tärkeä ja vaativa tehtävä. Kinkun sijaan joulupöydässä on tänä päivänä useita muita vaihtoehtoja, mutta edelleen kinkku on suosituin jouluruoka. Joulukinkkua myydään vuosittain noin 6-7 miljooaa kiloa, joka on yhtä henkilö kohden noin 1,2 kiloa. Joulukinkun hankinnasta ja saatavuudesta käydään vilkasta keskustelua ennen joulua. 




Joululaatikot

Tuuvinki eli imelletty perunalaatikko on peräisin hämäläisestä pitopöydästä, tuuvinki nimitys juontaa ruotsin sanasta ”stuvning” eli muhennos. Perunalaatikon lisäksi lanttulaatikko kuului 1800-luvun joulupöytään, mutta arkena laatikoita syötiin harvoin. Sanotaan että 1800-luvulla laatikkoruoat yleistyivät, kun kalliita paistoastioita alettiin valmistamaan teollisesti. Porkkanalaatikko tuli vasta myöhemmin suomalaiseen joulupöytään 1900-luvun alkupuolella. 


Rosolli

Rosolli nimi juontaa juurensa venäjänkielisestä sanasta ”Rossol”, joka tarkoittaa alunperin suola-ja säilöntälientä. Värikäs sallaatti eli Rosolli on lähtöisin Lounais-Suomesta, jossa sitä on valmistettu 1700-luvulla säätyläisten keskuudessa. Rosolli levisi muualle Suomeen 1800-luvulla kotitalouskoulujen ja pitokokkien välityksellä. Rosolli valmistettiin alunperin keitetyistä perunoista, sipulista ja suolasilakoista, nykyään salaatissa käytetään myös punajuurta, porkkanaa, suolakurkkua ja omenaa omien makumieltymyksien mukaan. Rosollin kastikkeena käytetään pehmeäksi vatkattua kermaa tai kevyempää kermaviiliä, joka värjätään punajuurella kauniin väriseksi.


Joulupuuro

Alunperin joulupuuro valmistettiin kaura- tai ohraryyneistä, mutta 1800-luvulla alettiin Suomeen tuomaan riisiä ulkomailta. Riisin oli kallis raaka-aine ja vain harvalla oli varaa hankkia sitä, tästä syystä riisipuuroa pidettiin juhlaruokana. Riisipuuroa tarjoillaan edelleen jouluna, mutta pääruoan sijasta, sitä syödään usein aamulla tai joulukirkon jälkeen. Riisipuuroon on tapana piilottaa manteli, joka tuo löytäjälleen onnea. Mantelin piilottaminen joulupuuroon on kulkeutunut Suomeen Ruotsista ja se on vielä tänä päivänäkin yleinen tapa. Riisipuuroa maustetaan kanelilla ja sokerilla tai sitä syödään luumukiisselin kera. 

1800-luvun lopulla Suomeen alkoi tulla manteleita, pähkinöitä, rusinoita sekä kuivattuja hedelmiä. Rusinasta ja sekahedelmistä valmistettu keitto oli aluksi varakkaiden talonpoikaisperheiden tapa, mutta se yleistyi kansan keskuudessa 1920-30 luvuilla. 





Jouluruokien valmistus


Jouluruokia voi ostaa valmiina kaupasta tai mikäli haluaa valmistaa ne itse, niiden valmistamiseen on hyvä varata aikaa. Jouluruokia ei mitenkään ehdi valmistaa jouluaattona, joten ruokien valmistus kannattaa jakaa useammalle päivälle. 

Joululaatikoiden tekeminen ei ole vaikeaa, mutta niiden kypsyminen uunissa vaatii aikaa. Laatikot kannattaa valmistaa etukäteen pakastimeen ja aattona ne on helppo lämmittää uunissa. Itse teen kaikki laatikot kerralla, sillä joululaatikoieden pitkien kypsymisaikojen välissä ehtii hyvin valmistella seuraavan laatikon uunia varten. Perunalaatikon jätän imeltymään yön yli ja paistan sen uunissa seuraavana päivänä. Viime vuosina olen tehnyt joulupöytään myös Syrjäsen Harrin ohjeella herkullista bataattilaatikkoa. 





Joululeivät ja karjalanpiirakat kannattaa myös tehdä etukäteen pakkaseen. Joulukinkun valmistus kannattaa aloittaa ajoissa, sillä kinkun sulamiseen menee kinkun koosta riippuen 1-2 vuorokautta. Ennen paistoa kinkun tulee olla huoneenlämmössä muutama tunti ja paistoaika on noin tunti / kilo. Kinkku koristellaan näyttävästi, joko perinteisesti sinapila ja korppujauholla tai sitten koristelussa voi käyttää mielikuvitusta. Kauniin koristeen joulukinkulle saa kirsikkatomaateista ja basilikanlehdistä. 

Lohen graavaus on myös helppoa, mutta kalan pitää tekeytyä jääkaapissa muutaman vuorokauden. Jouluaattoon kannattaa jättää vain kinkun koristelu ja lisukkeiden kuten kastikkeiden, rosollin ja munavoin valmistus, sillä ruokien sulattamiseen, lämmittämiseen ja esillepanoon sekä pöydän kattamiseen menee yllättävän paljon aikaa. 










Näiden reseptien avulla valmistuu Bistron joululaatikot:

Bistrossa joululaatikot ovat kotitekoisia ja ne valmistetaan pakastimeen, hyvissä ajoin ennen joulun muita kiireitä. Mikäli Bistron joulupöydässä ollaan perheen kesken tehdään joululaatikot puolikkaan reseptin mukaan, mutta isommalle porukalle kannattaa tehdä oheisen ohjeen mukaan. Joululaatikot on myös kiva ruokalahja!




Imelletty perunalaatikko

1 kg perunoita 
2 rkl vehnäjauhoja
½ dl vettä
n. 5 dl maitoa
50 g voita
2 tl suolaa
½ tl jauhettua muskottipähkinää
2 rkl siirappia tai sokeria

Keitä perunat kypsiksi suolattomassa vedessä. 
Kuori kuumat perunat ja soseuta ne. 
Sekoita jauhot soseeseen. 
Peitä astia kannella ja anna imeltyä 4-5 tuntia. 
Perunalaatikko voi olla imeltymässä 
vaikka sähkölevyn päällä olevan ritilän päällä.  
Levyn pitää olla pienimmällä mahdollisella lämmöllä. 
50- asteisessa sähköuunissakin imeltyminen onnistuu. 
Sekoita muutamia kertoja imeltymisen aikana. 
Lisää imeltyneeseen soseeseen sulatettu rasva ja maitoa niin paljon, 
että seoksesta tulee löysää ja mausta se. 
Jos ei ole vielä imeltynyt niin lisää siirappia. 
Kaada seos voideltuun uunivuokaan. 
Jätä vuoka melko vajaaksi, 
sillä laatikko kuohuu kypsyessään. 
Paista perunalaatikkoa 150-asteisessa uunissa n. 2 tuntia.




Lanttulaatikko

2 lanttua n. 1 kg
½ l vettä
1 ½ tl suolaa
1 dl korppujauhoja
2 dl kevytkermaa
1 muna
2-3 rkl siirappia
½ tl kanelia
¼ tl inkivääriä
¼ tl valkopippuria
voita tai margariinia

Pinnalle: korppujauhoja

Kuori ja paloittele lantut, 
keitä ne kypsiksi suolalla maustetussa vedessä. 
Ota keitinvesi talteen. 
Soseuta lantut ja lisää joukkoon 
kermassa turvonneet korppujauhot, muna, 
mausteet sekä lanttujen keitinlientä niin paljon, 
että survoksesta tulee tasaisen pehmeä.  
Kaada seos voideltuun vuokaan. 
Painele lusikalla kuvioita pintaan, 
ripottele pinnalle korppujauhoja ja muutama voinokare. 
Kypsennä 150-asteisessa uunissa 1,5 – 2 tuntia.




Porkkanalaatikko

1 kg porkkanoita
vettä, suolaa
1 ½ dl kermaa
¾ dl mannasuurimoita
1 dl porkkanoiden keitinlientä
1 tl suolaa

Keitä porkkanat kypsiksi ja soseuta ne. 
Lisää porkkanasoseeseen kerma, 
mannasuurimot ja keitinliemi sekä mausta suolalla. 
Kypsennä seosta voidellussa uunivuossa 
150-asteisessa uunissa n. 1,5 tuntia.



Syrjäsen Bataattilaatikko

n. 1 kg bataattia
2 dl kuohukermaa
1 muna
n. 50 gvoita
muskottia
kanelia
inkivääriä
suolaa
korppujauhoja

Kuori, lohko ja keitä bataatit suolatussa vedessä. 
Kaada vesi pois ja anna hetken höyrystyä jälkilämmöllä. 
Soseuta ja lisää muna, kerma ja mausteet. 
Iske vuokaan ja ripottele päälle korppujauhot. 
Päälle voi nokareet ja paista uunissa 

150 asteessa noin 1,5 tuntia. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti