perjantai 12. joulukuuta 2014

12. luukku: Jouluglögi




Joulukuussa kylmien talvi-iltojen lämmikkeenä juodaan glögiä eli maustettua viiniä. Glögin lisukkeena tarjotaan mantelia ja rusinoita sekä herkutellaan pipareilla ja joulutortuilla. Jouluglögiä tarjoillaan joulun aikaan erilaisissa juhlissa ja myyjäisissä sekä monet kaupat ja yritykset tarjoavat glögiä asiakkalilleen. Glögiä-kutsuja voidaan järjestää ystävien kesken ja samalla viettää pikkujouluja tai lahjavalvojaisia. Glögi lämmittää mukavasti ulkoleikkien jälkeen ja se sopii nautittavaksi niin lapsille kuin aikuisille.  





Viiniä on maustettu jo Rooman valtakunnan ajoista lähtien, tuolloin viiniä säilytettiin ruukussa ja maustamalla viiniä, sen maku saatiin paremmaksi. Tuosta mausteiseta viinistä voidaan sanoa Glögin polveutuvan.   

Saksassa alettiin lämmittämään viiniä ja lisäämään siihen mausteita 1600-luvulla ja juomaa kutsuttiin nimellä Glühwein eli hehkuviini. Sanotaan että saksalaisissa linnoissa lämmitettiin viiniä talvikuukausina kylmän karkoittamiseksi ja sieltä tapa levisi muualle Eurooppaan. 




Ruotsissa ja Suomessa juotiin jo keskiajalla lämmitettyä viiniä virvokkeena sekä lämmikkeenä. Ruotsissa lämmitettyä viiniä alettiin kutsua Glögiksi 1800-luvun kartanoissa. Glögiä valmistettiin alunperin polttamalla kattilassa, paloviinassa kasteltua sokeritopan palasta, joka liotettiin mausteiseen viiniin. Sokerin hehkusta (Glödga) juontaa juoman nimi Glögg.

Glögiperinne tuli Suomeen Ruotsista 1900-luvulla. Kieltolain aikaan (1919-1932) glögiin ei voinut lisätä alkoholia, ja tämän myötä juoma melkein katosi Suomesta. Alkossa kehitettiin 1950-luvulla väkevä viini, jota kutsutaan nimellä Jouluhehku eli Hehkuviini. Lämmitettyä viiniä oli tähän asti tuotu ulkomailta ja Hehkuviini oli ensimmäinen kotimainen lämmitettävä viini. Glöginjuonti yleistyi 1960-luvulla ja Hehkuviinistä tuli suosittu joulujuoma. Aluksi Hehkuviiniä myytiin vain joulunaikaan ja se poistui myynnistä joulupyhien päätyttyä. Nykyään hehkuviiniä voi ostaa ympäri vuoden ja se on yksi vanhimpia kotimaisia viinituotteita. 




Perinteisiä suomalaisia glögimausteita ovat appelsiininkuori, inkiväri, kaneli, kardemumma ja neilikka. Kaupoista voi ostaa valmista alkoholitonta glögiä ja Alkossa myydään alkoholipitoista viiniglögiä. Alkoholiton valmisglögi valmistetaan kiehauttamalla kattilassa ja viiniglögiä lämmitetään, ei kiehauteta.




Talvisin myös muualla Euroopassa juodaan Glögin tapaista, lämmitettyä ja maustettua viiniä. Muualla Glögia tarjoillaan ilman rusinoita ja manteleita eikä alkoholittomia versioita ole saatavilla. Englantilainen Glögin vastine on Mulled Wine eli haudutettua viiniä, jota on juotu 1800-luvulta lähtien. Viini keitetään ja siihen lisätään mausteeksi neilikkaa, mausteneilikkaa ja muskottipähkinää. Mausteviini on kulkeutunut Englannista Amerkikkaan, missä sitä juodaan Halloweenin ja joulun aikaan.  




Ranskassa ja Sveitsissä juodaan talvisin Vin Chaudia eli lämmintä viiniä, jonka maustamisessa voidaan käyttää kanelia, inkivääriä, neilikkaa, karvdemummaa, tähtianista. Mausteiden lisäksi viiniin lisätään sokeria ja sitruunaa tai appelsiinia. Vin Chaud on suosittu ulkoilmajuoma ja sitä myydään perinteisesti markkinoilla sekä muissa ulkoilmatapahtumissa.








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti