keskiviikko 31. joulukuuta 2014

31.12. Synttärit ja Uusi Vuosi





Tänään vietetään synttäreitä, Martan matkassa täyttää vuoden! Vuosi takana bloggailua ja aivan mahtavaa sillä, sivuilla on käyty yli 8000 kertaa! Iso kiitos kaikille ihanille lukijoille ja olen todella iloinen saamastani tuesta ja positiivisesta palautteesta. Koulun ryhmätöitä tehdessämme naureskelimme ”palaute on lahja”- aiheiselle ryhmätyölle, mutta kuluneen vuoden aikana, olen huomannut, että juuri tuo palaute on motivoinut minua jatkamaan blogin kirjoittelua, silloinkin, kun on monta tuntia katsonut näyttöä, eikä ole saanut riviäkään kirjoitetuksi.


 Fête de la Restauration de la République





Genevessä 31.12 uuden vuoden aaton lisäksi juhlitaan myös Fête de la Restauration de la République eli Geneven palautumista tasavallaksi. Ranskan vallankumouksen seurauksena vuonna 1798, Sveitsin vanha valaliitto hajosi  ja samaan aikaan Geneve liitettiin Ranskaan, monen muun kantonin ohella. Sveitsi oli miehitettynä Napoleonin sotien aikana ja alueesta muodostettiin Helvetian tasavalta. Helvetian tasavalta lakkautettiin vuonna 1803 ja tuolloin muodostettiin uusi Sveitsin liittovaltio, joka oli tiukasti Ranskan vallan alla. Uusi Sveitsin liittovaltio muodostui vanhan valaliiton 13 kantonista sekä siihen liitettiin 6 uutta kantonia. Napoleonin hävittyä Venäjällä alkoivat hänen joukkonsa vetäytyä myös Genevestä. Itävallan joukot tulivat ilmoittamaan geneveläisille 31.12.1813, että Geneve palautetaan jälleen itsenäiseksi tasavallaksi. Kaksi vuotta myöhemmin 1815 Genevestä tuli Sveitsin valtioliiton 23. kantoni. Sveitsin puolueettomuus vahvistettiin 1815 Wienin kongessissa. 






Uusi vuosi Genevessä lähtee liikkeelle kahdeksan aikaan aamulla, jolloin laukaistaan 23 tykinkuulaa vanhan kaupungin sisäänkäynnin luota Promenade de la Treilleltä. Eri puolilla Geneveä järjestetään päivän aikana useita tapahtumia mm. Jonction, Vieusseux ja Sécheronin alueilla, joissa on tarjolla  erilaista ohjelmaa musiikkia, ruokaa, sirkusta, teatteria sekä naamiaisia. 


Uuden vuoden aaton ilta huipentuu Geneve-järvellä järjestettävään upeaan ilotulitukseen Kempinski-hotellin edustalla klo 0.00.


Suomalainen Uusi Vuosi




Uutena vuotena juhlitaan vuoden vaihtumista ja uuden vuoden alkua. Uutta vuotta juhlitaan ympäri maailmaa ja Suomessa uuden vuoden perinteisiin kuuluu tasavallan presidentin uuden vuoden puhe. Perinteisiä uuden vuoden ruokia ovat nakit ja perunasalaatti sekä puolen yön aikaan kilistellään kuplivaa ja toivotetaan hyvää uutta vuotta.  

Uuden vuoden raketit kuuluvat oleellisesti suomalaiseen uuden vuoden viettoon ja niitä myydään kaupoissa heti joulun jälkeen. Aikoinaan ilotulitteilla oli tarkoitus karkoittaa pahoja henkiä ja tapa on levinnyt Kiinasta. Rakettien valinta on vaativaa puuhaa ja moni lapsi odottaakin kärsimättömänä sitä hetkeä, milloin raketteja saa ampua. Suomessa ilotulitteiden ampuminen  on säädeltyä ja niitä saa ampua uudenvuodenaattona 18-02.00 välisenä aikana. 

Uuden vuoden tinat

Tinojen valaminen on tullut Suomeen Ruotsista ja nuo hevosenkengän muotoiset tinat sulatetaan kauhassa, joko hellan tai takan lämmössä. Sulanut neste kaadetaan kylmään vesiämpäriin ja jäähtyessään ne muokkaantuvat erimuotoisiksi "klönteiksi". Näitä klönttejä sitten katsellaan lampun tai kynttilän varjossa ja niiden muodoista ennustetaan uuden vuoden tulevaisuutta.


Martan Matkassa haluaa kiittää kaikkia lukijoita kuluneesta vuodesta 
ja samalla toivottaa 

Hyvää Uutta Vuotta 2015!




tiistai 30. joulukuuta 2014

Minne Mennä Tänään? -Tammikuu- 2015


Tammikuu 

Jos olet syntynyt tammikuussa, 
niin vilkuta minulle tassulla. 
Minäpä silloin sinulle vastaan synttärirunolla hassulla: 
Karhun pyöreä pullea pää 
onnenrunoja räpättää. 

-Uppo-Nalle-




Tapahtumarikkaan joulukuun jälkeen, tammikuu on hieman rauhallisempi kuukausi tapahtumien osalta.  Tänä vuonna joulukuu on ollut yllättävän vähäluminen Jura-vuorilla ja Alpeilla, mutta nyt viime päivinä lunta on sadellut, jopa täällä Geneve-järven tuntumassa. Tammikuussa siis kannattaa virittää sukset, lumikengät, kelkat, pulkat sekä luistimet ja suunnata ulkoilemaan. 


Minne mennä tänään? -tammikuu-





=> 04.01.15 Geneva, Musée Rath, 
Gustave Courbet - The Swiss years
Courbet spent the last years of his life near the shores of Lake Geneva, painting, exhibiting his work and taking an interest in Swiss artistic and political life. This exhibition reconsiders this period in the artist’s career, neglected by art history, and measures his impact on the artistic scene of the country. It is part of the “Season Courbet” organised by the Beyeler Foundation and the MAH.
Tuesday to sunday: 11 am to 6 pm
Normal price: CHF 15 Reduced price: CHF 10





15.1 to, Geneve, Nana Mouskouri Concert
For five decades, the success of Nana Mouskouri is proven. Indeed, she is the female artist with the most albums sold in the world, with over 400 million copies sold in her career. Nana Mouskouri has joined the artists produced by Les Visiteurs du Soir, and she will be on a world tour again…
Victoria Hall, Rue du Général-Dufour 14 
Prices between CHF 60 and CHF 120




16.01 pe - 18.01 su, Geneva Arena, Disney on ice
Musical comedy around Disney & Friends... on ice! Your dreams will come true in this funny and fascinating show on ice. All your preferred Dysney's princes and princesses will be together on stage for a unique show.
Friday: 7.30 pm 
Saturday and Sunday: 10.30 am, 2 pm and 5.30 pm
Prices between CHF 35 and CHF 72




22.01 to - 23.01 pe 2015, Geneva, Uptown, 
The Life and Death of Martin Luther King, klo 20.00
Theatre performances in English: This play explores the spiritual and political journey of this once humble preacher to the status of icon and, tragically, martyr. And this is the stuff of tragedy because Martin Luther King was man torn by inner demons and wracked with guilt; a man who lived by the creed of non-violence and saw his supporters savagely beaten, wrongfully imprisoned, humiliated and all too often murdered.
Normal price: CHF 40 Reduced price: CHF 25




=> 31.1 la Prangins, Château de Prangins, Nolesse Oblige

Life at a Château in the Eighteenth Century - New permanent exhibition

Château de Prangins is bringing its past to life and showcasing its historical heritage. From 23 March 2013 the former reception rooms, comprising the salon, dining rooms and libraries, will be revealed in their original grandeur as the backdrop for the new permanent exhibition. Boiseries in their original colours, textiles with lustrous motifs and false-marble decorations create the perfect surroundings for 600 objects from the era.

“Noblesse oblige! Life at a château in the 18th century” is devoted to the everyday life of a noble family in the Vaud region at the end of the 18th century and explores important issues of cultural history. The exhibition offers an insight into the life of a baron and the way in which he manages his estate, his duties and obligations, his family and social life. Each of the nine rooms is devoted to a specific topic that mirrors its original function: hospitality, wealth and lighting in the salon, servants in the butler’s pantry, and the taste for reading in the library.

Two audioguides – one for adults, the other for younger audiences – and specially produced films featuring the voices of the inhabitants allow visitors to immerse themselves in life at a château.

Adults CHF 10
Senior citizens, disabled, unemployed, students, military CHF 8
Children up to age 16 free of charge

Admission to the visitors’ centre, kitchen garden and outdoor walk around the castle is free of charge.
Lisätietoja: www.chateaudeprangins.ch





=> 1.2.2015 TITANIC : THE ARTIFACT EXHIBITION, Geveva, Palexpo


The Titanic drops anchor in Geneva

Geneva is hosting for the first time in Switzerland over 200 authentic artefacts carefully restored, after being brought to the surface from the wreck of the Titanic. The reconstitution of the Grand Staircase, the fragility of the objects on display, as well as the personal accounts of passengers allow us to relive the destiny of the most famous liner of all time. Already discovered by 25 millions visitors across the world, the exhibition will be stopping off at Palexpo from 10 October to February 1 st 2015.


Site: Hall 7
Times: Every day from 10h to 19h / Lenght of visit : 1h30
Opening times during holidays
January 1st: 13:00 to 19:00
Price: From CHF 16.- to 25.- / TicketCorner et FNAC
Free audioguide: English, French, German.
Special audioguides are available for children.




=> 28.02.2015 la, Geneve, Bastions Rink
Bastions Park starts the winter season with a temporary ice rink that will delight all skating enthusiasts. Close to the city centre and until Saturday 28 February, enjoy free entry.

Tuesday and Thursday: 3 pm-7 pm 
Wednesday and Saturday: 11 am- 7 pm 
Friday: 3 pm-8 pm 
Sunday: 10 am-6 pm 
From December 23rd to January 5th 
from February 10th to 16th: 
Tuesday to Sunday: 11am-6 pm. 
Closed on December 25th and 31st and on January 1st.
Ice skate renting: CHF 2




=> 1.3 su, Gevene, Ice rink in Carouge
Carouge invites you to skate for free in Place de la Sardaigne. Sporting and festive activities are also being held as part of this seasonal event.
Ice skate rent: CHF 2
Lisätietoja: http://www.carouge.ch/sites/default/files/partage/affichepatinoire2014-v2_2_rectoverso.pdf




Geneve Servette kotiottelut tammikuussa:
6.1.15 ti GSHC - Kloten Flyers 20h15
17.1.15 la GSHC - EV Zug 19h45
22.1.15 to Lausanne HC- GSHC 19h45
27.1.15 ti GSHC - Fribourg Gottéron
31.1.15 la GSHC - SC Bern 19h45
Lisätietoja: Geneve Servette Hockey Club







MARKKINAT JA TORIT


MAANANTAI

Lausanne
Marché du boulevard de Grancy, ma ja to 8-13.00,
Produits de l'agriculture, de fromagerie et champignons


TIISTAI

Annecy, ruokamarkkinat
vanha kaupunki tiistaisin ja perjantaisin

Annemasse, tiistaisin ja perjantaisin
8-12.00 ruokamarkkinat

Geneve, Plainpalais 
isot ruokamarkkinat, hedelmiä, vihanneksia, lihaa, kalaa, mausteita, juustoa 
ti ja pe 6.20 - 14.15 / su 8.00-19.00


KESKIVIIKKO

Geneve, Plainpalais kirpputori 
(ke, la ja kuukauden 1. sunnuntai)
klo. 6.30-17.30 (talvi), klo 6.30-18.30 (kesä)

Morges, Grand Rue kävelykadulla
hedelmiä, vihanneksia, juustoa, käsitöitä
ke 8.30 -12.30 / la 8.30 -13.00

Nyon
keskiviikkoisin ja lauantaisin ympäri vuoden,
ruokaa, käsitöitä

Sauverny, la salle Georges Bonnefoy
keskiviikkoisin 8.00-13.00
hedelmiä ja vihanneksia Portugalista


TORSTAI

Lausanne
Marché du boulevard de Grancy, ma ja to 8-13.00,
Produits de l'agriculture, de fromagerie et champignons

Lausanne, Marché aux puces de Chauderon, 
torstaisin 9-19, Place Chauderon

Lausanne, Marché des chômeurs,
Place de la Riponne, torstaisin 9-19.00 
Brocantes et divers


PERJANTAI

Annecy, ruokamarkkinat
vanha kaupunki tiistaisin ja perjantaisin

Annemasse, tiistaisin ja perjantaisin
8-12.00 ruokamarkkinat

Geneve, Plainpalais 
isot ruokamarkkinat, hedelmiä, vihanneksia, lihaa, kalaa, mausteita, juustoa
ti ja pe 6.20 - 14.15 / su 8.00-19.00


LAUANTAI

Ferney-Voltaire, Centre Ville
Ympäri vuoden, klo 8.00-12.30

Gex, Marche de Gex
Ympäri vuoden, klo 8.00-12.30

Morges, Grand Rue kävelykadulla
hedelmiä, vihanneksia, juustoa, käsitöitä
ke 8.30 -12.30 / la 8.30 -13.00

Nyon
keskiviikkoisin ja lauantaisin ympäri vuoden,
ruokaa, käsitöitä

Geneve, Plainpalais kirpputori 
(ke, la ja kuukauden 1. sunnuntai)
klo 6.30-17.30 (talvi), klo 6.30-18.30 (kesä)

Divonne-les-Bains, kirpputori 
joka kuukauden 1. lauantai

Annecy, markkinat klo 8:00-17:00
Kuukauden viimeinen lauantai
Antiikkimarkkinat, Vieille ville, 150 myyjää
Koru-, vaate ja huonekalu valmistajat, Place des Cordeliers
Taidemarkkinat, Vicenza laiturialueella


SUNNUNTAI

Divonne-les-Bains, sunnuntaimarkkinat pääkadulla
Geneve, Plainpalais 
isot ruokamarkkinat, hedelmiä, vihanneksia, lihaa, kalaa, mausteita, juustoa
ti ja pe 6.20 - 14.15 / su 8.00-19.00

Thoiry, sunnuntaimarkkinat 
klo 8.00-13.00, Rue Briand Stresemann 

Geneve, Plainpalais kirpputori 
(ke, la ja kuukauden 1. sunnuntai)
klo 6.30-17.30 (talvi), klo 6.30-18.30 (kesä)

25.1 Les puces de Nyon, kirpputori
Kilometrin pituinen kirpputori rantakadulla
Kuukauden viimeinen sunnuntai


sunnuntai 28. joulukuuta 2014

28.12. Viattomien lasten päivä





Viattomien lasten päivä on kirkollinen juhlapäivä, jolloin muistellaan, niitä Beetlehemin lapsia, jotka Juudean Kuningas Herodes murhautti. Kuningas Herodes antoi käskyn, että kaikki alle 2-vuotiaat poikalapset Betlehemissä ja sen lähistöllä piti surmata. Viattomien lasten päivänä juhlitaan Jeesuksen pakoa Egyptiin, jonka myötä hän pelastui.  

Ennen vuotta 1774 Suomessa joulua vietettiin nelipäiväisenä ja Viattomien lasten päivä oli näistä viimeinen joulun pyhä. Viattomien lasten päivänä on ollut tapana järjestää hyväntekeväisyyskonsertti ja tänä vuonna se järjestetään lauantaina 30.12.2014, Helsingin Johanneksenkirkossa. Konsertissa esiintyvät mm. Samuli Edelmann, Jenni Vartiainen, Elastinen ja Teleks. Konsertin tuotto käytetään nuorten mielenterveystyön hyväksi. 
Liput alkaen 22,50 euroa





perjantai 26. joulukuuta 2014

26.12. Tapaninpäivän ajelut





Tapaninpäivän viettoon kuuluu oleellisesti Tapanin ajelu, perheen kanssa vietetyn rauhallisen Joulupäivän jälkeen lähdettiin liikenteeseen. Tapanina käytiin vierailulla sukulaisilla tai naapureilla sekä tuolloin sai tanssia ja leikkiä. 




Tapaninpäivänä eli toisena joulupäivänä vietetään marttyyri Stefanoksen muistopäivää, jota pidetään kristittyjen ensimmäisenä marttyyrinä. Tarinan mukaan Herodeksen tallirenki Stefanus ilmoitti kristuksen syntyneen, mutta Herodes ei uskonut häntä ja määräsi Stefanuksen kivitettäväksi. Pyhää Stefanusta pidetään hevosten ja hevosmiesten suojelijana ja perinteisiä Tapaninpäivän tapahtumia ovat rekiajelut. 


torstai 25. joulukuuta 2014

25.12. Joulupäivä





Joulupäivä on pyhäpäivä ja se on vapaapäivä ympäri maailman. Joulupäivä on Kristuksen syntymäpäivä ja kristillisissä maissa, sitä on vietetty 300-luvulta lähtien. Vuonna 354 Paavi määräsi Kristuksen syntymäpäivän vietettäväksi 25.12. Suomessa Joulupäivää vietetään rauhallisesti perheen kesken, levätään sekä nautitaan jouluruokia ja lapset leikkivät uusilla leluillaan. Monissa muissa maissa joulupukki käy tänään ja lapset saavat joululahjat. 

keskiviikko 24. joulukuuta 2014

24. luukku: Viimeinen luukku, vihdoin on Joulu!










No tänään on se päivä vihdoin! Jouluaatto on lapsiperheiden joulunvieton kohokohta ja perinteisesti jouluaaton ohjelmaan kuuluu kuusen koristelu, kuunnellaan joulurauhan julistusta, joulupuuron syönti, joulukirkko ja haudoilla käynti, käydään joulusaunassa ja jouluateriaa odotellessa katsellaan Disneyn joulupiirrettyjä. Joulupöydän antimia nautitaan yhdessä perheen kanssa ja tämän jälkeen alkaakin lasten jännitys olla huipussaan ja ikkunan luona käydään tiuhaan tahtiin vilkuilelmassa joulupukkeja. Vihdoin se odotus palkitaan ja joulupukki tulee kylään, mukanaan säkillinen lahjoja. Loppuilta kuluukin mukavasti uusila leluilla leikkien ja jouluherkkuja syöden.





Joulurauha

Aikoinaan joulurauha julistettiin Tuomaan-päivänä 21.12, mutta se siirrettin vuonna 1935, julistettavan jouluaattona kello 12.00. Joulurauha julistetaan perinteisesti Turussa,  Raatihuoneen parvekkeelta kun Tuomiokirkon kello on soinut kaksitoista kertaa ja tämän jälkeen vietetään rauhallista joulua. Joulurauhan julistus televisioidaan ja sitä voi kuunnella radiosta. 





Joulukirkko

Joulukirkko kuuluu suomalaiseen jouluperinteseen ja jouluaattona käydään kirkossa kuuntelemassa jouluevankeliumia ja samalla on tapana käydä viemässä haudoille kynttilät. Katolilaiset menevät joulumessuun puolen yön aikaan, jolloin Kristuksen oletetaan syntyneen. Kristityt käyvät joulupäivän aamuna Kristuksen syntymän vuoksi järjestettävässä juhlajumalanpalveluksessa.

Joulupäivän kirkkoon mentiin entisaikaan hevosen vetämällä reellä ja siitä kertoo tuttu Joulukirkkoon-laulu. Sanotaan että joulukirkosta mentiin reellä kilpaa kotiin, sillä voittajan uskottiin saavan parhaan sadon seuraavana vuonna. 






Joulusauna

Suomalaisten jouluun kuuluu ehdottomasti sauna ja joulusaunaan liitty monia uskomuksia ja perinteitä. Sauna kuuluu oleellisena osana kulttuuriimme, siellä on synnytetty sekä pesty vainajat. Perinteisesti juhlapyhiin on kuulunut työn lopettaminen, puhdistautuminen ja hyvän aterian nauttiminen. Joulusaunan lämmitys aloitettiin hyvissä ajoissa, sillä saunaan piti ehtiä valoisan aikana ennen jouluateriaa. Saunomisen jälkeen heitettiin löylyä  tontuille, haltijoille ja vainajille. 1600-luvulla saunat kiellettiin monissa Euroopan maissa, sillä niitä pidettiin epäsiveellisenä paikkoina, kun taas Suomessa saunottiin yhteissaunoissa. Säätyläiset eivät saunoneet, vaan sauna kuuluu talonpoikaiskulttuuriin. Edelleen tänä päivänä suuri osa suomalaisista käy joulusaunassa ja monissa talonyhtiöissä järjestetään yhteisiä joulusaunoja talon asukkaille.




Hyvää ja rauhallista joulua 
kaikille Martan Matkassa -lukijoille



God Jul (Ruotsi, Norja)
Joyeux Noël (Ranska)
Frohe Weihnachten (Saksa)
Buon Natale (Italia)
Merry Christmas (Englanti)
Z Rizdvom (Ukraina)
Feliz Navidad (Espanja)
Wesołych Świąt (Puola)
Vrolijk Kerstfeest (Hollanti)
S Rozhdestvom (Venäjä)
Glædlig Jul og Godt Nytår (Tanska)
Häid joule ja onnelikku uut aastat (Viro)
Kalá Christoúgenna (Kreikka)
Meri kurisumasu (Japani)
Krisamasa (Nepal)
Buriid Juoullaid ja Lihkolas Odda Jagi (Saame)
Kellemes Karacsonyiunnepeket & Boldog Új Évet (Unkari)


tiistai 23. joulukuuta 2014

23. luukku: Joulukuusi joulun vanhimpia perinteitä









Joulukuusi

Joulun tärkeimpiä koristeita on joulukuusi, joka on yksi joulun vanhimmista perinteistä yli 400 vuoden takaa. Joulukuusen hankintaan sekä koristeluun halutaan panostaa ja joulukuusi sijoitetaan kotiin keskeiselle paikalle. Perinteisesti joulukuusi on haettu aatonaattona ja sen valinta on vaativaa hommaa. Kuusi tuodaan sisälle ja koristellaan jouluaaton aamuna. Mikäli kuusen tuoksusta ja kauneudesta haluaa nauttia pidempään, kuusen voi hyvin hankkia aikaisemmin, kuusi riisutaan koristeita loppiaisena.




Kautta aikojen eri kulttuureissa on käytetty koristeltuja puita ja niiden lehtivihreitä juhlakoristeena. Ensimmäisen koristeltu joulukuusi on ollut Strasbougissa 1500-luvun alussa, tuolloin kaupunki kuului Saksalle, mutta nykyään kaupunki on osa Ranskaa. Strasbourgin torilla myytiin joulukuusia jo vuonna 1531. Ensimmäiset kuuset olivat pieniä ja jokaiselle perheenjäsenelle oli oma kuusi, johon oli sidottu annetut lahjat. Kuuset ripustettiin kattoon tai laitettiin pöydälle koristeeksi. Saksalaiset sotilaat veivät joulukuusen mukanaan Yhdysvaltoihin sisällisodan aikaan 1770 ja saksalaisten aatelisten mukana jolukuusi kantautui 1800-luvun alkupuolella Englannin hoviin sekä Pohjoismaihin.




Ennen joulukuusen tuloa, pirttiä oli koristeltu havuilla, joiden odotettiin karkoittavan pahoja henkiä ja joulukuusen myötä luovuttiin jouluolkien levittämisestä lattialle. Suomeen joulukuusi saapui 1800-luvulla ja ensimmäisien joulukuusien tiedetään olleen paroni Klinkowströmin kotona Helsingissä vuonna 1829. Paronin kotona oli kahdeksan pientä kuusta jokaiselle perheenjäsenelle. Joulukuusi tuli aluksi kaupunkeihin osaksi varakkaiden säätyläisten joulunviettoa ja myöhemmin kuusi tuli myös työläiskoteihin, suomalaisten keskuudessa joulukuusi yleistyi 1900-luvulla kansakoulujen joulujuhlien myötä.




Joulukuusi koristeltiin runsaasti ja mallia otettiin Saksasta. Ensimmäiset joulukuusen koristeet 1600-luvulla oli kristillisiä symboleita tähti, enkelit ja omenat jotka viittasivat paratiisin puuhun sekä kynttilät. Joulukuusessa käytettiin koristeina myös, lasista puhallettuja värikkäitä palloja, käpyjä, paperiketjuja, lippunauhoja, olkikoristeita, piparkakkuja, omenia, hapsukaramelleja, kynttilöitä ja latvaan laitettiin tähti. 




Alunperin joulukuusessa ei ollut valaistusta ja tarinan mukaan uskonpuhdistaja Martin Luther oli pimeässä metsässä kävellessään nähnyt tähtien tuikkeen puiden latvojen lomasta ja hän halusi ikuistaa tämän näyn joulukuuseen. Tarinasta tekee uskottavan kuva jossa Luther ja hänen perhe ovat joulukuusen vieressä. Edullisten steariinikynttilöiden myötä, yhä useammat alkoivat käyttämään kuusessa kynttilöitä, mutta ne kuluivat nopeasti loppuun ja niitä piti vartioida. Ensimmäiset sähköiset kuusenkynttilät sytytettiin New Yorkissa vuonna 1882, sähkölamput oli valmistanut Aada Edisonin liikekumppani Edward Johnson.




Suomessa ensimmäiset kuusen jouluvalot sytytettiin vuonna 1894 Tampereen keskustorilla, jonne ihmiset olivat kerääntyneet tuomaan köyhäinapua ja lahjoja. Suomessa joulukuusi koristeltiin tyypillisiä 1900-luvun alun koristeilla, joita olivat omenat, konvehdit, erilaiset herkut, olkikoristet ja myöhemmin käytettiin paperista tehtyjä koristeita lippukoristeet, paperisia kuvia ja nauhoja. Sinilippukoristeet tulivat itsenäistymisen aikaan ja sota-aikana joulukuusen koristeita tehtiin saatavilla olevista materiaaleista. Sähkölamput yleistyivät hitaasti 1950-luvulla ja korvasivat joulukuusen aidot kynttilät.




Yhdysvaltain presidentti on perinteisesti sytyttänyt Valkoisen talon kuusenkynttilät vuodesta 1926. Suomessa   taas metsäylioppilaat lahjoittavat perinteisesti Tasavallan Presidentille maan kauneimman joulukuusen. Ensimmäinen joulukuusi lahjoitettiin vuonna 1963, Presidentti Urho Kekkoselle.


maanantai 22. joulukuuta 2014

22. luukku: Joulukoristeet ja vuoden lyhin päivä





Tänään on talvipäivän seisaus ja vuoden lyhin päivä, jolloin aurinko on eteläisemmillään eli näyttäytyy lyhyimmän ajan maapallon pohjoisella puoliskolla. Talvipäivän seisaus on joulukuun 21-22. päivän tienoilla ja siihen loppuu 90 päivää kestänyt syksy ja alkaa talviaika. Talviaika kestää 90 päivää ja päättyy kevätpäivän tasaukseen 21.3.2015. Tänään päivän kesto Helsingissä on vain 6 tuntia ja Lapissa se merkitsee kaamosaikaa, eli aurinko ei nouse lainkaan pitkiin aikoihin. Talvipäivän seisauksesta päivät alkavat pidentyä kohti kevättä, aluksi hitaasti noin viisi minuuttia viikossa.






Keskitalven juhla
Euroopassa kelttien ja muinaisskandivaavien aikana vietettiin keskitalven juhlaa talvipäivän seisauksen aikoihin. Tuohon aikaan satokausi oli päättynyt ja se merkitsi kuluvan vuoden päättymista ja uuden vuoden alkua. Keskitalven juhlaa vietettiin runsaalla juhla-aterialla, joka muodostui kauden sadosta. Tuolloin juhlaa kutsuttiin eri nimillä, Englannissa Yule tai Skandinaviassa Hjôl, josta muokkaantui juhlan nimeksi Jul, joka sittemmin suomennettiin Jouluksi. Karjalassa juhlaa on kutsuttu pitkään Kekri-nimellä, kuten muitakin tuon ajan juhlia. Joulukuuta kutsuttiin aluksi talvikuuksi ja nimi vaihtui joulukuuksi 1600-1700- luvulla. Myöhemmin kristinuskon leviämisen myötä keskitalven juhlasta muokkaantui joulu, jota vietetään Kristuksen syntymän kunniaksi. 

Tänään vuoden pimeimpänä päivänä kannattaa viimeistään kaivaa joulukoristeet esille pimeyttä valaisemaan.






Joulukoristeet

Jouluna koti koristellaan juhlavaksi ja sisustus muuttuu joulunsävyiseksi. Punainen on perinteinen joulun väri, mutta myös muut värit kuten, kulta, hopea ja valkoinen  näyttävät upeilta joulunsisustuksessa. Joulun sisustukseen kuuluu oleellisesti erilaiset valosarjat, ikkunakoristeet ja kynttilät, tuomaan valoa pimeän keskelle. Muita joulun koristeita ovat joulupallot, kimallenauhat, olkikoristeet, ovikranssit, kukat ja kukka-aseteltmat, Belen eli seimiasetelma ja unohtamatta tietenkään joulukuusta. Koti on koristeltu jouluksi jo 1800-luvun porvarisperheissä ja tuolloin koti koristeltiin runsaasti ja monet tämän päivän koristeista ovat peruja tuolta ajalta.





Täällä meilläpäin kaupat ovat panostaneet liikkeiden joulukoristeluun ja joka puolella on kauniita jouluikkunoita tai sisäänkäyntejä. Helsingissä  Stockmannin jouluikkuna on perinteisesti ollut yksi joulunajan suurimpia nähtävyyksiä ja jouluikkunan takana on jatkuvasti katselijoita. Stockmannin jouluikkuna rakennettiin ensimmäisen kerran vuonna 1949 Aleksanterinkadulle ja pitkään jouluikkuna on tehty Aleksanterinkadun ja Keskuskadun suureen kulmaikkunaan. Tänä vuonna se on rakennettu Pohjois-Esplanadin puoleisen sisäänkäynnin luokse. Jouluikkunassa on vuosittain vaihtuvat teemat, joita jännitetään etukäteen. Tänä vuonna Stockmannin jouluikkuna on tehty yhteistyössä Hartwallin kanssa ja ikkunassa seikkailee 100 erilaista 3D-hedelmähahmoa. 





Kynttilät
Kynttilät ovat kautta aikain kuuluneet joulun aikaan, sillä ne tuovat juhlan tuntua ja valoa pimeään. Kynttilöitä käytettiin Saksassa 1600-luvulla ja Suomessa kynttilöitä käytettiin 1800-luvun alussa kirkoissa ja kartanoissa lähinnä juhlapäivinä ja jouluna. Mikäli ei ollut varaa ostaa kynttilöitä jouluksi, niin ne valettiin itse. Maaseudulla siirryttiin myöhemmin käyttämään kynttilöitä päreiden sijasta. Ranskassa keksittiin steariini 1930-luvulla ja tämän myötä kynttilöiden hinta laski ja niiden käyttö yleistyi. Ensimmäisiä steariinikynttilöitä Suomessa käytettiin 30.12.1945 Zacharis Topeliuksen häissä. Sähkökynttilät tulivat käyttöön 1900-luvun alussa, mutta yleistyivät vasta 1950-luvulla. Sotavuosien jälkeen kynttilöitä vietiin jouluna sankarihaudoille ja sittemmin siitä muodostui yleinen tapa viedä kynttilä omaisten haudoille. Joulun aikaan hautuumaat muuttuvat kauniiksi ja loisteliaaksi kynttilöiden  valomereksi. 








Enkelikello
Suosittuja pöytäkoristeita ovat olleet enkelikellot, joiden esikuvana voidaan pitää 1900-luvun alun saksalaista kynttiläkelloa, joka laitettiin joulukuusen latvaan. Myöhemmin sotien jälkeen Ruotsissa 1946 valmistettiin pöydällä pidettävä enkelikello ja koristeen enkelit pyörivät ja soittavat keloja, kynttilän liekin avulla. 

Kynttiläkoristeita laitetaan myös perinteisesti ikkunoille ja sotien jälkeen Suomeen saapui Beetlehemin tähtikoriste, joka on myös peräisin Saksasta. Ikkunatähden lisäksi tänä päivänä ikkunoita koristellaan erilaisilla valosarjoilla tai valokransseilla.  


Olkikoristeet
Suomessa aikoinaan oli tapana levittää olkia jouluaattona tuvan lattialle ja tavan syystä liikkuu eri tarinoita. Olkien uskottiin tuovan seuraavana vuonna hyvän sadon, olkia käytettiin lämmikkeenä sekä olkien sanotaan myös viittaavan Jeesuksen syntymään, sillä tallin lattia oli olkien peitossa. Suosittuja oljesta tehtyjä koristeita ovat himmelit, tähdet, olkipukit ja porsaat. Joulun aikaan linnuille laitetaan olkilyhde ja aikoinaan uskottiin että linnut jättävät seuraavan vuoden sadon rauhaan. 






Himmeli
Kattoon ripustettava koriste tehdään rukiin oljista, jotka pujotetaan lankaan muotoillaan kolmiuloitteiseksi neliöksi. Ennen vanhaan tehtiin joka vuosi uusi himmeli, mutta nykyään käytetään vuosittain samaa himmeliä. Himmeli on tullut Suomeen Ruotsista ja sen nimi tarkoittaa suomen kielellä taivasta. 






Tuomaanristi
Vanha puinen joulunajan ruokapöydän koriste, joka on peräisin 1600-luvulta. Sanotaan, että koristetta on käytetty jo pakanoiden aikaan tuolloin koriste laitettiin oven eteen ja ristin oli tarkoitus karkoittaa pahat henget pois. Tuomaanristi on vinoneliöinen puusta tehty lastukoriste, jonka ulkonäkö muistuttaa kirkkojen takorautaisia ristejä. Nimi Tuomaanristi viittaa apostoli Tuomaaseen ja lastukoristeet olivat suosittuja saaristoalueella, josta koriste on levinnyt koko maahan. Tuomaanristi vaatii kädentaitoja, muita lastukoristeita ovat linnut ja enkelit. 






Ovikranssi
Ulko-oveen ripustetaan jouluksi kaunis kranssi, joka toivottaa tulijan tervetulleeksi jouluiseen kotiin. Joulukransseissa käytetään paljon havuja ja erilaisia joulun koristeita sekä luonnonmateriaaleja. Moni tekee vuosittain  havuista ovikoristeen itse ja useat käyttävät omaa perinteistä joulukranssia. Ovikranssi on tullut Suomeen sotien jälkeen 1950-luvulla Amerikasta, kuten moni muu meidän nykyjoulun koristeistamme. Paloturvallisuuden vuoksi ovikoristeen käyttö kerrostaloissa on kielletty.






sunnuntai 21. joulukuuta 2014

21. luukku: Tuomaan päivänä 21.12 alkaa jolunaika, 4 adventti





Tänään vietetään 4. adventtia ja sen teemana on Neitsyt Maria.
Neljäs adventtisunnuntai on omistettu lasta odottavalle Marialle, mutta oikeastaan evankeliumi kertoo enemmän Joosefista. Kuin esikuvana kaikille tavallisille ja hiljaisille ihmisille tämä kirkon historiassa ja Raamatun kertomuksissa varjoon jäävä mies, Joosef, on olennainen linkki Jumalan pelastustekojen suunnitelmissa. -Kirkon tiedotuskeskus/Sini Hulmi-





Tuomaan päivä

Tänään on Tuomaan päivä, joka on Apostoli Tuomaksen muistopäivä ja se on ollut pyhäpäivä aina vuoteen 1774 asti. Apostoli Tuomas oli yksi Jeesuksen opetuslapsista ja hänet tunnetaan ”epäilevänä Tuomaana”, sillä hän ei alkuun uskonut Jeesuksen ylösnousemusta, ennen kuin oli koskenut hänen haavoja. Apostoli Tuomas vei kristinuskoa itään, Intiaan ja Syyriaan ja toimi siellä lähetyssaarnaajana. Häntä kutsutaankin Intian apostoliksi ja Intiassa asuvia kristittyjä kutsutaan Tuomas-kristityiksi.



Tuomaan päivästä alkaa Talonpoikais kulttuurin joulunaika, joka päättyy 6.1 loppiaisena. Sanonnan mukaan, Tuomas tuo joulun ja tuolloin jouluvalmisteluiden piti olla valmiina. Ulkotöiden teko lopetettiin ja pirtti siivottiin sekä rukit siirrettiin syrjään. Talon portille laitettiin Tuomaan risti, joka suojeli taloa ja karjaa. Keskiajalla lakisääteinen joulurauha  julistettiin Tuomaan päivänä, mutta nykyään se julistetaan jouluaattona. Joulurauhan aikaan piti käyttäytyä hyvin ja välttää ankaraa työntekoa. Tuomaan päivänä rauhoituttiin joulun viettoon ja syötiin hyvin sekä maisteltiin jouluolutta. Tuolloin sepät, paimenet sekä papit hakivat saataviaan ja saivat samalla vatsansa täyteen jouluherkuista. Tuomaan päivänä sanottiin tarpeen vaatiessa irti torpparien sopimukset ja irtisanottujen piti tyhjentää tupa Maarianpäivään 25.3 mennessä. 





Tuomaanristi
Vanha puinen joulunajan ruokapöydän koriste, joka on peräisin 1600-luvulta. Sanotaan, että koristetta on käytetty jo pakanoiden aikaan tuolloin koriste laitettiin oven eteen ja ristin oli tarkoitus karkoittaa pahat henget pois. Tuomaanristi on vinoneliöinen puusta tehty lastukoriste, jonka ulkonäkö muistuttaa kirkkojen takorautaisia ristejä. Nimi Tuomaanristi viittaa apostoli Tuomaaseen ja lastukoristeet olivat suosittuja saaristoalueella, josta koriste on levinnyt koko maahan. Tuomaanristi vaatii kädentaitoja, muita lastukoristeita ovat linnut ja enkelit.