tiistai 13. toukokuuta 2014

13.5. Floran päivä






Floran eli kukan päivänä Suomessa ylioppilaat ovat viettäneet perinteistä kevätjuhlaa 1800-luvun alusta lähtien ja myöhemmin juhlan vietto on siirtynyt Vappuun. Opiskelijat kerääntyivät piknikille Kumtähden eli Toukoniityn kentälle, joka sijaitsee Helsingissä, nykyisessä Kumpulassa. J.L. Runebergin ja Fredrik Paciuksen Maamme-laulu sai ensiesityksensä Kumtähden kentällä 13.5.1848.  Kumtähden kentälle pystytettiin Maamme-laulun muistokivi vuonna 1948, sata vuotta Maamme-laulun ensi-esityksen jälkeen. Myöhemmin 60-luvun lopulla Floran päivän juhlimisesta luovuttiin, mutta tänä päivänä Floran päivää vietetään Maamme-laulun ensiesityksen kunniaksi ja ohjelmassa on piknikin lisäksi puheita ja musiikkia. Yksi Floran päivän traditioista on Maamme-laulun laulaminen muistomerkin luona. 





Floran päivää vietettiin aikaisemmin Turussa ylioppilaiden keskuudessa. Turun palon (1827) jälkeen yliopisto siirtyi Helsinkiin ja kevätjuhlaperinnettä haluttiin jatkaa uudessa pääkaupungissa, juhlapaikaksi valikoitui Kumtähdenkenttä. 

Floran päivän kevätjuhla vuonna 1848 on jäänyt Suomen historian kirjoihin, tilaisuutta varten Fredrik Pacius sävelsi neljässä päivässä J.L. Runebergin kirjoittaman runon Maamme-laulun ja se esitettiin juhlassa ensimmäistä kertaa. 
Lipputangossa liehui ensimmäistä kertaa Suomen Leijona lippu ja Fredrik Cygnaeus piti kuuluisan isänmaanpuheen, jonka johdosta syntyi myöhemmin Zachris "Sakari" Topeliuksen runo "Finlands Namn", Suomen nimi. Juhlat olivat kosteat, sillä tilaisuuteen oli varattu 304 litraa punssia, 255 litraa valkoviiniboolia, 131 litraa punaviiniboolia sekä naisia varten madeiraa ja sherryä. 

Alkoholin määrällä oli varmaan tarkoitus vaikuttaa juhlakansaan ja saada aikaan myös Suomessa isänmaallinen herääminen. Euroopassa vuotta 1848 kutsutaan Euroopan hulluksi vuodeksi, vallankumouksen vuodeksi tai kansojen kevääksi. Ranskan Helmikuun vallankumouksen myötä, syttyi muissakin Euroopan maissa kapinoita ja mellakoita. 





 
Eero Järnefeltin maalaus Floran päivän juhlasta 1848

 

Suomen nimi, Finlands namn



mies joukon keskell' on sankean
jalon saanut sanaisen aarteen.
hän synnyn ties syvän tenhoisan,
hän luotteen lausuu leimuavan,
joka halkoo usvien saarteen.

niin tuo sana siivekäs sinkoaa
ylt' ympäri silloin raikuu
ilohuutona yhtenä ilma ja maa
kera torvet ylväästi raikahtaa,
ja 'maamme, maamme' se kaikuu.

ja sen nimen vakevän tiedätkösen,
joka entää aallot ja rannat
jota kaiuttaa salo kaukainen
ja saarten, vuorten ja vaarojen
soi vakaat kalliokannat?

siis iäksi piirrä se pohjimpaas
siell' uskollisesti kanna!
sydän altis saakka sa kuolemaas
veri, henki puolesta synnyinmaas,
oman suomesi, suomesi anna!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti