keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Vapun viettoa Sveitsissä, vappuaatto ja vappupäivä


Hauskaa Wappua!






Vai ei Suomessa järjestetä karnevaaleja, Vappunahan on suurta karnevaalihulinaa parhaimmillaan. Vappu kerää ihmiset ulos juhlimaan, säällä kuin säällä. Karnevaalit kestävät kaksi päivää ja Vapun juhlinta alkaa 30.4. vappuaattona ja jatkuu 1.5. vappupäivänä. Vappuna juhlitaan kevään tuloa ja monissa maissa, sitä juhlitaan työväenpäivänä. Useissa maissa 1.5. vappupäivä on vapaa-päivä, mutta meillä Sveitsissä suurimmassa osassa kantoneista, se on normaali työpäivä. Sveitsissä yleisiä juhlapäiviä on vain muutamia vuodessa ja muut juhlapäivät ovat kantonikohtaisia. Meidän kantonissa, Vaudissa vappu on normaali työpäivä ja lapsilla koulupäivä. 






Meidän perheessä vappua juhlitaan tänä vuonna syömällä perinteistä vappuruokaa nakkeja ja perunasalaattia sekä nautitaan simaa ja donitseja. Tippaleivät taidan tänä vuonna korvata herkullisilla Churroilla. Täytyy vielä miettiä minkä patsaan voisimme lakittaa ja vappumarssin voisimme toteuttaa reippaalla kävelyllä, lähellämme sijaitsevan pururadan Piste du Finlandaisen ympäri. Itse pääsen vappupäivän brunssille, jonka järjestämme Suomi-rouvien kanssa nyyttäreinä. 





Suomalaisiin vappuperinteisiin kuuluu patsaiden lakitukset, vappumarssit, kuorolauluesitykset, puisto piknik sekä ylioppilaslakin ja teekkarilakin pitäminen päässä. Vappuun kuuluu oleellisesti karnevaalitavarat vappupallot, serpentiinit, vappunaamarit ja huiskat. Perinteisiä vappuruokia ovat nakit ja perunasalaatti, leivonnaisia munkit ja tippaleivät sekä juomia ovat sima ja kuohuviini. 






Vappu on alun perin ollut kristillinen juhla ja keskiajalla sitä juhlittiin Saksassa pyhimykseksi julistetun abbedissa Valburgin kunniaksi, jonka nimestä juontaa suomen kielen sana Vappu. Alunperin Suomessa vappua vietettiin kevään juhlana. Tuolloin sytytettiin kokkoja karkottamaan noitia ja pahoja henkiä sekä kokon äärellä tanssittiin ja juotiin simaa. Ylioppilas juhlaperinne saapui Suomeen Ruotsista 1800-luvulla ja tuolloin ylioppilaat juhlivat kevättä Floran päivänä 13.5. Myöhemmin ylioppilaiden kevätjuhlapäivä siirtyi Vapun vieton yhteyteen 1.5. Kansainvälisesti vappua on juhlittu työväenjuhlana 1800-luvun lopusta lähtien. Työväenjuhlan juuret juontavat Yhdysvaltoihin 1800-luvun lopulle. 1.5. oli työsopimusten uusimisen päivä ja työntekijät osoittivat mieltä lakkoillen ja vaativat oikeuksia itselleen. Lakko aiheutti mellakoita joiden surauksena tuli uhreja ja heitä on muistettu eri puolilla maailmaa 1.5. Suomessa vappu on ollut työläisten lakisääteinen vapaapäivä vuodesta 1944 ja liputuspäivänä vuodesta 1979 asti. 



Vappuaatto


Suomessa vappu on työväen ja ylioppilaiden juhla. Ylioppilaat aloittavat juhlinnan vappuaattona ja se tapahtuu Mantan eli Havis Amandan patsaan lakituksella Kauppatorilla. Pääkaupunkiseudun ylioppilaskunnat lakittavat Mantan vuorovuosina ja lakitustraditioon kuuluu patsaan pesu ennen lakitusta. Manta lakitetaan vappuaattona kello 18.00 ja tämän jälkeen ylioppilaat laittavat lakin päähänsä ja vapun juhlinta alkaa. Manta lakitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1909 ja se tehtiin luvatta keskiyöllä. Mantan lakitus jatkui luvatta useita vuosia ja myöhemmin vuonna 1951 lakitukselle saatiin virallinen lupa. Mantan lakitusta seuraa paikan päällä vuosittain yli 10 000 ihmistä. 





Vappupäivä


Vappua juhlitaan kaupungeissa ja kadut täyttyvät ihmisistä tungokseen asti. Ruoka ja juoma ovat keskeinen osa suomalaista vapun viettoa ja juhlien jälkeen kaupungit saavat varautua suureen siivousurakkaan. Vappupäivän perinteisiin kuuluu vappubrunssit perheiden tai ystävien kanssa sekä puisto piknik. Helsingin Kaivopuistossa sijaitseva Ullanlinnanmäki on suosittu vappupäivän Piknik-paikka ja sinne kerääntyy noin 10 000 juhlijaa seurustelemaan ja kuuntelemaan puheita ja lauluesityksiä. Ruotsinkieliset ylioppilaat kokoontuvat vastaavanlaiseen juhlaan Kaisaniemen puistoon.

Vappupäivän marssit ovat alkaneet työläisten kävelyistä, joissa on vaadittu työläisille parempia työoloja. Vappumarsseille osallistui 1970- luvulla jopa 10 000 henkilöä ja nykyään marssien lisäksi, työväen vappuun kuuluu poliittiset puheet ja musiikkiesitykset. 





Vapun viettoa maailmalla


Naapurimaassamme Ranskassa vietetään vappua La Fête du Travail ja kaupat sekä museot ovat kiinni. Ranskassa vappua vietetään työväenjuhlana ja eri paikoissa järjestetään kulkueita. Kielo on ranskalaisen vapun symboli ja kielokimppuja myydään joka puolella ja niitä annetaan rakkaalle. Kielosta tuli 1900- luvulla vapun symboli, kun Ranskan Kuningas sai kielon onnenkukakseen ja päätti antaa joka vuosi kielon hovineidolle.

Ruotsissa vappua Valburgia vietetään tänä päivänäkin sytyttämällä kokkoja, jonka ympärille keräännytään tanssimaan ja laulamaan.

Espanjassa vappu Día del trabajado on työläisten juhla ja se on vapaapäivä. Juhlaa juhlitaan hillitysti, joissain kaupungeissa saatetaan järjestää kulkueita. 

Sveitsissä vapun vietto on kantonikohtaista ja vappua juhlitaan 11 /27 kantonissa. Muissa kantoneissa vappu on normaali työpäivä. 


Miten muualla juhlitaan vappua?


 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti