lauantai 12. huhtikuuta 2014

Palmusunnuntai ja Virvon Varvon



Auts, virpojat on liikkeellä onko namit hankittu? 






Palmusunnuntai ja ovikello soi jo aikaisin aamulla, pikkunoidat kiertävät innoissaan ympäri naapurustoa. Pajunoksia ei ole löytynyt maljakkoon enää pariin viikkoon, sillä noidat ovat vieneet kaikki. Miten on, riittääkö tänä vuonna namit noidille vai jääkö niitä paljon yli? Koskaan ei tiedä menekkiä ja voiko noidalle tarjota ei oota?

Omat pääsiäismuistoni liittyvät siihen aikaan, kun olin jo keksinyt, että noitana voi tienata. Lähdettiin kavereiden kanssa kolkuttelemaan ovia, piti tarkoin varoa ettei vaan mene kenenkään tutun ovelle, sillä se ois voinut olla vähän noloa. 

Kaikkea tuli nähtyä, jotkut huusivat oven takaa, moni ovi pläjäytettiin nenän edestä kiinni, toiset antoivat himan vaivautuneena palkkaa, useimmiten vanhukset olivat aidosti iloisia. Virpomisen jälkeen jaoimme innoissamme saalista, nameja ja pennejä sekä muita palkkioita, joita sitten herkuteltiin pääsiäisen aikana. 

Hieman vanhempana palmusunnuntai oli painajaista, edellinen ilta mennyt pitkäksi ja aikaisin aamulla soi ovikello. Unisena raahustin ovelle ja vastassa oli kiljuva noita-armeija odottamassa palkkaa. Apua! Mikäli edellisenä iltana ei muistanut ottaa ovikelloa pois päältä, niin tässä vaiheessa se pitää viimeistään tehdä. Joskus taisi käydä niin, että rähmät silmillä tuli annettua koiran ulkoiluttajille hieman isompi seteli, kuin oli tarkoitus. Sen seurauksena kaikki muutkin noidat tulivat innoissaan rimputtamaan ovikelloa. 





Omien lasten kanssa aloitimme virpomisen lähisukulaisten ja kummien luona. Kun lapset lähtivät itse kavereiden kanssa virpomaan oksia tarvittiin huomattavasti enemmän. 

Useimmiten siinä vaiheessa kun piti hakea pajuja, niin muut noidat olivat jo ehtineet ensin. Vitsojen koristelu oli hauskaa puuhaa, mikäli sen teki ajoissa, mutta viime tinkaan kiireen keskellä se oli yhtä painajaista. Koristelimme pajut runsaasti, sillä mikään ei ärsytä enempää, kuin oksa, mitä ei ole jaksettu koristella. 

Lapset oppivat jo nopeasti missä taloissa kannattaa käydä ja noitien viidakkorummun kautta he saivat uusia kohteita. Tänä päivänäkin he vielä muistavat parhaimmat apajat. Itse välillä hämmästelin heidän saalista, kauhea määrä namia, pääsiäismunia ja rahaa mutta oudointa oli puoliksi syöty kismet patukka ja avatut namit. 

Mikä voikaan olla hellyttävämpi näky, kun ovella seisoo noita, joka miettii mahtaako naapurin täti tuntea mut?Virpomisetiketti on tärkeä, pitää muistaa kysyä saako virpoa? Sitten pitää muistaa se virpomisloru ja lopuksi antaa sopiva vitsa, jotta saa palkinnon!

Espanjassa asuessa lapset olisivat kovasti halunneet kovasti, mutta naapurimme eivät ymmärtäneet tätä suomalaista perinnettä, eikä lähistöllä asunut muita suomalaisia. 

Saas nähdä miten täällä Sveitsissä on, löytyykö noitia? Ainakin myynnissä olevat suklaapuput ovat huiman kokoisia.


 


Palmusunnuntai


Palmusunnuntain nimi juontaa juurensa, Jeesuksen viimeisestä matkasta Jerusalemiin. Jeesus ratsasti aasilla ja kansa heitti tielle palmun oksia, he lauloivat ja huusivat Hoosianna! (oi auta!, pelasta!)  

Palmu on ollut voiton symboli jo antiikin ajoista lähtien. Palmusunnuntaina kirkkoon tuotiin  palmunlehtiä ja palmusta tehtyjä koristeita. Pohjoismaissa palmujen sijasta kirkkoon tuotiin pajunoksia ja pajukoristeita. 





Palmusunnuntain perinteisiin kuuluu lasten Virpominen. Virpomisperinne on lähtöisin Karjalasta, jossa sitä kutsuttiin Virposunnuntaiksi. Virpominen on osa ortodoksien pääsiäisperinnettä, jossa siunatuilla pajunoksilla virvotaan lapset ja karja kasvun varmistamiseksi. 

Lapset virpoivat sukulaiset ja naapurit koristeellisilla pajunoksilla sekä virpomislorulla. Virpomisloruja on erilaisia ja niissä toivotellaan hyvää onnea, uhkaillaan vastoinkäymisillä ja pyydetään palkkaa. Tunnetuin loru lienee virvon, varvon.


Virvon, Varvon
tuoreeks, terveeks
tulevaks vuodeks,
sulle vitsa, 
mulle palkka.


Virpomisvitsaa heilutetaan virvottavan edessä ja vitsan avulla poistettiin pahoja henkiä. Vitsa jätettiin virvottavalle ja seuraavan viikon lauantaina haettiin virpomispalkka, pääsiäismuna tai muu lahja. 

Karjalan siirtolaisten mukana virpomisperinne yleistyi Suomessa ja siihen yhdistyi länsisuomalainen trulliperinne. Ortodoksien keskuudessa virpominen on  enemmän uskonkasvatusta, kun taas luterilaisten keskuudessa lapset pukeutuvat noidiksi ja käyvät ovelta ovelle virpomassa. 

Hyvissä ajoin ennen palmusunnuntaita lapset käyvät keräämässä pajunoksia ja koristelevat niitä kotona, päiväkodissa ja kouluissa. Palmusunnuntaina lapset pukeutuvat noidiksi ja lähtevät korien kanssa kiertämään naapurustoa. Nykyään palkka maksetaan virpomisen yhteydessä, joten kannattaa varautua makeisilla, pääsiäismunilla tai pikku kolikoilla. 



Pääsiäisen aika


Pääsiäisen ajankohta vaihtelee vuosittain ja sitä vietetään aina kevään ensimmäistä täysikuuta seuraavana sunnuntaina, aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta. 

Pääsiäisenä juhlitaan Jeesuksen ylösnousemista kuolleista. Pääsiäinen on vanhin kristillinen juhla ja sitä on vietetty jo 100-luvulta asti.  Pääsiäisen vietto alkaa Palmusunnuntaista (dominica palmarum), jota vietetään viikkoa ennen pääsiäistä. 

Pääsiäisviikkoa kutsutaan myös hiljaiseksi viikoksi tai piinaviikoksi ja sen jokaiselle päivälle on olemassa oma erityinen nimi: palmusunnuntai, malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantaita kutsutaan hiljaiseksi lauantaiksi tai lankalauantaiksi, pääsiäissunnuntai tunnetaan myös nimellä sukkasunnuntai ja maanantaina vietetään toista pääsiäispäivää. 

Malkamaanantai eli maitomaanantai

Tikkutiistaina veistettiin tikut koko kevääksi, sillä tuolloin veistettyjen tikkujen sanottiin tuovan onnea. Tikuilla tilkittiin seinänrakoja, etteivät pahat peikot pääse taloon. 

Kellokeskiviikkona laitettiin lehmille kellot kaulaan






Kiirastorstaina Jeesus kokoontui opetuslapsiensa kanssa viimeiselle aterialle. Juhla-aterialla eli ehtoollisella tarjolla viiniä ja leipää, jotka kuvastivat Jeesuksen verta ja ruumista. Aterian jälkeen Jeesus rukoili Getsemanen puutarhassa voimia Isältään. Juudas kavalsi Jeesuksen ja Rooman sotilaat pidättivät Jeesuksen.






Pitkäperjantaina vietetään Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja kuoleman muistopäivää. Pitkäperjantai on ollut hiljentymisen aikaa jolloin, kyläilyt, tanssiminen ja nauraminen oli kiellettyä. Tulenteko oli kiellettyä, siitä ei saanut sytyttää edes ruoanlaittoa varten, tuolloin syötiin mämmiä ilman kermaa tai maitoa.





Lankalauantaina värjättiin talven aikana kehrätyt langat ja sytytettiin pääsiäiskokkoja noitien torjumiseksi. Pääsiäisnoidat yrittivät päästä karjasuojiin varastamaan ja tuhoamaan karjaonnea, noitien pääsyä yritettiin estää kelloilla, teräaseilla sekä virsikirjoilla.

Sukkasunnuntaina eli pääsiäispäivänä vietetään Jeesuksen ylösnousemista kuolleista. Sukkasunnuntaina ollaan sukkasilleen hiljaa tai pääsiäissunnuntain riehakas ilonpito, että sukatkin lentävät jaloista. 

Maanantaina 2. pääsiäispäivänä Jeesus ilmestyi häntä seuranneille naisille ja opetuslapsille vakuuttaen heidät siitä, että on noussut kuolleista ja on koko ajan läsnä ja voittanut kuoleman.



Pääsiäinen on kevään juhla


Pääsiäinen ajoittuu kevään alkuun ja luonto herää kukkaan. Pääsiäisenä koti koristellaan keväisin värein vihreällä ja keltaisella. Perinteisiä pääsiäisen koristeita ovat puput, tiput, noidat, kananmunat, pajut, narsissit sekä luonnon heräämistä odotellessa rairuohon kasvatus. Pääsiäiskoristeet ovat usein värikkäitä ja niitä askarrellaan yhdessä. 

Kananmunat ovat yksi pääsiäisen tärkeimpiä koristeita, niitä on koristeltu ja maalattu, pitkään niitä värjättiin sipulinkuorilla. Koristeellisia munia on annettu kautta aikain lahjaksi, nykyään suklaamunat ovat suositumpia. Fazerin Mignon munaa on valmistettu vuodesta 1890 asti. 

Monessa perheessä pääsiäiskukko tuo lapsille suklaamunat, joita etsitään pääsiäissunnuntain aamuna. Pääsiäiskortteja Suomessa on lähetetty vuodesta 1871 ja edelleenkin se on yksi suosituimpia korttisesonkeja.



 

Pääsiäisen menu


Pääsiäisen perinneruokana tunnetaan mämmi, joka on ruismaltaasta ja ruisjauhoista valmistettua imellettyä ruispuuroa. Mämmiä nautitaan kerman tai maidon ja sokerin kera. 

Liharuoat ja lammas kuuluvat pääsiäisen ruokapöytään, jälkiruoaksi maistuu pääsiäisaiheiset kakut, suklaamunat ja pääsiäismakeiset. 

Pasha on ortodoksien perinteinen pääsiäisruoka, joka on valmistettu rahkasta, kermasta, sokerista, voista ja kananmunista. Ortodoksien ruokaperinteisiin kuuluu myös kananmunat eri muodossa sekä pullamainen leipä kulitsa.



Tuoreimmat kuulumiset löydät 
Martan Matkassa

Facebook-sivulta tai Instagramista



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mahtavaa että löysit sivuilleni!
Jätäthän kommentin käynnistäsi, luen niitä mielelläni.