keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

9.4. Mikael Agricolan päivä, Mikä leivos?


Tänään juhlitaan Mikael Agricolaa ja suomen kielen päivää. Tässä olen jo pitkin kevättä ottanut selvää suomalaisista juhlapäivistä ja perinteistä joten jatkukoon sama teema. Suomessa suurin osa juhlapäivistä jää vähän unholaan ja vain muutamalla juhlapäivällä ja merkkihenkilöllä on oma juhlaperinne, ruoka tai leivonnainen. Mielestäni jokainen juhla olisi ansainnut oman herkun ja ilokseni löysin meneillään olevan kilpailun Mikael Agricola- leivoksesta. Mielestäni leivoksen tulisi olla sellainen, joka kuvaa kyseistä aikaa ja se olisi kotikokille myös helppo tehdä. Kurkkasin suunnittelukilpailun ehdokkaita ja olivathan ne ehdokkaat aika herkullisen näköisiä. Oma suosikkini on ensimmäinen eli Hellapoliisin resepti, siinä oli sellaiset raaka-aineet, joita löytyy jokaisen kaapista ja kyseisiä aineita on ollut jo saatavilla Mikael Agricolan aikaan. Mikä on sun suosikki?




Mikael Agricola (1510–1557), tunnetaan suomen kirjakielen isänä, uskonpuhdistajana ja Turun piispana. Agricola kirjoitti ensimmäisen ABC- kirjan suomen kielellä (1543) ja käänsi Raamatun Uuden Testamentin suomen kielelle (1548). Mikael Agricolan päivää on juhlittu vuodesta 1960 ja samalla vietetään suomen kielen päivää. Yleensä Suomessa henkilöiden juhlapäiviä vietetään heidän syntymäpäivänä, mutta Agricolan päivää vietetään hänen kuolinpäivänä, sillä Agricolan  syntymäpäivästä ei ole tarkkaa tietoa. Hänen kuolinpäivä 9.4. on myös suomalaisen kansalliseepoksen Kalevalan kirjoittajan Elias Lönnrothin syntymäpäivä. 

Mikael Agricolan käännöksissä on käytetty eri murteiden sanoja ja sanojen puutteessa hän keksi itse osan sanoista. Tuohon aikaan suomenkielistä kirjallisuutta oli niukasti ja sanoille ei löytynyt suomenkielistä vastinetta. Murteiden lisäksi sanat saivat vaikutteita ruotsin-, latinan- ja saksan kielestä. Tänäkin päivänä on vielä käytössä sanoja kuten, esimerkki, isänmaa, nöyrä, historia, hallitus ym. Osa Mikaelin keksimistä sanoista jäi käyttämättä kuten, luutarha = hautausmaa, lustitarha = paratiisi tai vertaveli = toveri. Mikaelin haaveena oli kääntää koko Raamattu suomen kielelle, mutta rahoituksen puuttuessa hän ehti kääntää vain kolmasosan Vanhasta Testamentista. 

Mikael Agricolan päivä on liputuspäivä, mutta sen juhlintaan ei liity erityisiä perinteitä. Suomen Pipliaseura on järjestänyt Agricola-leivoksen suunnittelukilpailun ja leivosta voi käydä äänestämässä 20.4.2014 asti heidän www-sivuilla.  



Mikael Olavinpoika eli Mikael Agricola syntyi Pernajassa, Torsbyn kylässä noin 1510. Tarkkaa tietoa hänen syntymäajasta ei ole, mutta myöhemmin se on jäljitetty vuoden 1510 tienoille. Mikaelin vanhemmista ja perheestä ei tiedetä kovinkaan paljoa, arvellaan että äiti olisi ollut suomenkielinen. Isä Olavi oli hyvin toimeentuleva maanviljelijä ja äidistä ei tiedetä edes nimeä. Mikaelin lisäksi heillä oli kolme tytärtä joiden nimistä ei ole tietoa, sillä tuohon aikaan naisten nimiä ei merkitty muistiin tai verokirjoihin. Mikaelin isä kuoltua noin 1543, äiti jäi sisarten kanssa viljelemään tilaa. Äidin kuoltua noin 1551, tilaa isännöi sisarten puolisot ja tila tunnetaan nykyään nimellä Sigfrids.  

Mikaelin koulunkäynnin alkuvaiheista ei ole tarkkaa tietoa, mutta noin 10-vuotiaana hän pääsi jatkamaan opintoja Viipuriin. Viipurissa Mikael vaihtoi sukunimensä Agricolaksi, joka tarkoittaa maanviljelijää. Mikael muutti Turkuun vuonna 1528, opettajansa Johannes Erasmuksenpojan mukana. Mikael aloitti Piispa Martinus Skytten kirjurina ja seuraavana vuonna Johanneksen kuoltua, hän peri piispan kanslerin paikan. Mikael vihittiin papiksi vuonna 1531 ja samoihin aikoihin alkoi Saksasta virrata Suomeen ajatuksia kirkon uudistamisesta ja uskonpuhdistuksesta. Mikael käytti saarnoissaan Martti Lutherin postillaa eli saarnakirjaa ja matkusti Wittenbergin yliopistoon opiskelemaan uskonpuhdistusta ja suorittamaan maisterin tutkintoa. Raamatun kääntäminen kansankielelle, jotta jokaisella on mahdollisuus lukea teosta omalla äidinkielellään, oli yksi uskonpuhdistuksen keskeisiä ajatuksia. Saksassa ollessaan Mikael aloitti raamatun kääntämistä suomen kielelle ja valmistuttuaan maisteriksi 1539, hän palasi Turkuun ja aloitti rehtorin viran Turun katedraalikoulussa. 





 
Rehtorina olleessaan Mikael aloitti julkaisutoiminnan ja ensimäinen suomalainen abckiria eli ABC-kirja ilmestyi vuonna 1543, rukouskirja 1544 ja Se Wsi Testamenti eli Uusi Testamentti 1548. Uskonpuhdistuksen myötä, papitkin saivat mennä naimisiin ja Mikael Agricola avioitui Birgitta Olavintyttären kanssa. Heidän poika Kristian syntyi vuonna 1550. Mikael luopui rehtorin virasta ja Kustaa Vaasa nimesi hänet piispaksi neljä vuotta Piispa Skytten kuoleman jälkeen. Kuningas Kustaa Vaasa lähetti vuonna 1557 rauhanneuvottelukunnan Moskovaan, neuvottelemaan Ruotsin ja Venäjän välisiä rajakiistoja. Mikael oli yksi neuvottelukunnan jäsenistä ja paluumatkalla huhtikuun 9. päivä, hän sai vakavan sairaskohtauksen ja menehtyi Kyrönniemen kylässä, Uudenkirkon pitäjässä. Mikael Agricola haudattiin Viipuriin 11.4 ja hänen hautapaikasta ei ole tarkkaa tietoa. 







 

1 kommentti:

  1. Hitto ku rupes tekee mieli leinonnaista ja tarkemmin sanottuna, omenaleivosta!!!!!

    VastaaPoista