keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

19.3. Minna Canthin, tasa-arvon päivä




Tänään Suomessa vietetään Minna Canthin päivää, jota juhlitaan myös tasa-arvon päivänä. Kuka sitten on Minna Canth? Nimi on todella tuttu ja hävettää myöntää, että en tiedä hänestä sen enempää. Kun hänellä kerran on kalenterissa oma liputuspäivä, niin päätin selvittää kuka oikein on Minna Canth!

  
Minna Canth (1844 - 1897) tyttönimeltään Ulrika Wilhelmiina Johnson oli kirjailija, ensimmäinen suomenkielinen lehtinainen, liikenainen sekä yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka on vaikuttanut suuresti Suomen tasa-arvon ja koulutuksen kehittymiseen. Hän on ainoa suomalainen nainen, jolla on oma liputuspäivä vuodesta 2007 lähtien.
 
Minna Canth lempinimeltään Minu syntyi Tampereella 19.3.1844, hänen vanhempansa olivat isä Gustaf Vilhelm Johnson, joka työskenteli työnjohtajana Finlaysonin puuvillatehtaalla ja äiti Lovisa Ulrika Andersintytär. Minna oli perheen toiseksi vanhin lapsi ja hänellä oli kaksi veljeä ja yksi sisar. Vanhin veli Adolf kuoli heti synnyttyään, pikkuveli Gustaf Vilhelm sekä pikkusisko Augusta Kathariina. 

Isän asema tehtaan työnjohtajana toi Minnalle mahdollisuuden tyttönä päästä tehtaan kouluun. Tuohon aikaan oli yleistä että tehtaan omistaja piti yllä koulua, sairastupaa, kauppaa ja asuinparakkeja työläisille. Perhe muutti Kuopioon vuonna 1853, jossa isä Gustaf Vilhelm otti hoitaakseen Finlaysonin puuvillatehtaan perustaman lankakaupan. Kuopiossa Minna kävi eri tyttökouluja ja tuohon aikaan tyttöjen koulutusmahdollisuudet olivat rajatut toisin kuin poikien. Kouluissa pääasiallisesti opetettiin käsitöitä ja Minnan mielestä, naisia varjeltiin liialta tiedolta. Minna pääsi valtion ruotsinkieliseen tyttökouluun, joka oli säätytietoinen ja tarkoitettu vain, sivistyneimpien vanhempien tyttärille. Tyttökoulussa opiskeltiin historiaa, luonnontieteitä, maantiedettä, laskentaa sekä saksan, ranskan ja venäjän kieltä. Koulussa korostui yhteiskunnallinen eriarvoisuus. Vuonna 1863 Minna pääsi ensimmäisten naisten joukossa opiskelemaan vastaperustettuun Jyväskylän seminaariin, jossa pystyi opiskelemaan opettajaksi, aikaisemmin naiset olivat pystyneet kouluttautumaan vain kätilöiksi. Opettajattarena pystyi elättämään itsensä menemättä naimisiin. Opinnot kuitenkin keskeytyivät jo kahden vuoden jälkeen sillä hän avioitui luonnontieteen lehtorinsa Johan Ferdinand Canthin kanssa vuonna 1865. Tuohon aikaan ei ollut sopivaa että naimisissa oleva nainen opiskelee. 
 
 
Minna ja Ferdinand saivat seitsemän lasta viisi tytärtä ja kaksi poikaa. Minna hoiti kotia ja perhettä sekä hankki lisätuloja perheelle myymällä puutarhan tuotteita. Jyväskylässä Miina aloitteli lehtinaisen uraa ja kirjoitti miehensä toimittamiin Keski-Suomi ja Päijänne -lehtiin uutisia, novelleja sekä artikkeleita raittiudesta ja naisiin liittyvistä aiheista. Minnan mies Ferdinand kuoli yllättäen vuonna 1879 ja puoli vuotta myöhemmin syntyi heidän nuorin tytär. Minna jäi leskeksi 35 -vuotiaana ja seitsemän lapsen yksinhuoltajaksi. Muutamia kuukausia miehensä kuoleman jälkeen marraskuussa 1879, Minna sai valmiiksi ensimmäisen näytelmänsä "murtovarkaus" ja hän lähetti sen Suomalaisen teatterin johtajalle. Teatterinjohtaja hyväksyi näytelmän, ja tuo näytelmä palkittiin Suomalaisen kirjallisuuden seuran palkinnolla. 




Minna myi Jyväskylän talon ja muutti takaisin Kuopioon lapsuudenkotiinsa keväällä 1880. Minna otti hoitaakseen lankakaupan, jota hänen äitinsä ja veljensä olivat hoitaneet isän kuoleman jälkeen. Myöhemmin hän otti hoitaakseen myös sekatavarakaupan ja kauppojen tuoma taloudellinen turva mahdollisti Minnan työtä kirjailijana. Minnan koti Kanttilan talo Kuopiossa tunnettiin myös nimellä Minnan salonki joka oli kirjallinen ja aatteellinen kohtauspaikka. Minnan salongissa vieraili tunnettuja kirjailijoita ja kulttuurivaikuttajia, kuten Juhani Aho, Akseli Gallen-Kallela, Sibelius ja Järnefelt sekä vieraita ulkomailta asti. Salongissa keskusteltiin ja kirjoitettiin eri aatevirtauksista, uskonnosta, työväenaatteesta, naiskysymyksistä, raittiudesta, rauhasta, spiritismistä, lääke- ja sielutieteestä sekä kirjallisuudesta. Salongin vapaamielinen ilmapiiri aiheutti pahennusta. Minna Canth kuoli 53-vuotiaana äkillisesti sydänkohtaukseen, Snellmanin päivänä 12.5.1897.  


Minna Canth oli ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen ja hän kirjoitti  yli 80 artikkelia. Hän kirjoitti anonyyminä ja omalla nimellään sekä käytti nimimerkkejä Wilja, Teppo, Airut, X, Syrjäinen. Hän oli ensimmäinen suomenkielinen naiskirjailija ja hänen näytelmiä on esitetty Aleksis Kiven ohella eniten esitetty näytelmäkirjailija. Minna käsitteli tuotannossaan hänelle tärkeitä aiheita, tasa-arvo, ihmisoikeudet, köyhien olot, uskonvapaus, kansanvalistus, suomalaisuus, perhe- ja koulupolitiikka, sekä kirjallisuuden uudet alueet realismi, naturalismi sekä symbolismi. Minna kirjoitti lukuisia näytelmiä ja novelleja sekä suomensi muutamia teoksia. Teoksissaan hän kuvasi köyhien ja naisten elämää ja sai runsaasti kritiikkiä. 



Minna Canthin mukaan on nimetty katuja Helsingissä, Jyväskylässä ja Tampereella sekä puisto Kuopiossa. Minna Canthin patsaita on Kuopiossa Tampereella ja Jyväskylässä. Kuopiossa sijaitsee Minna Canthin huone joka on osa Kuopion korttelimuseota, joka muodostuu yhdestätoista vanhasta puutalosta. Kuopiossa Truben konditoriassa Minna-suklaakonvehteja sekä Minna-leivosta, joka kehitettiin Minna Canthin 150-juhlavuoden kunniaksi vuonna 1994. 









Minna Canthin päivänä syödään tietenkin Minna Canthin -kakkua, jonka sanotaan olevan perheen keittokirjasta. Ensimmäinen suomenkielinen keittokirja on vuodelta 1849, Granlundin Kokki-Kirja, "Neuwoja tarpeellisempien joka-aikaisien ja Pito-ruokien Laitokseen". Resepti on kopioitu Me Naiset -lehdestä ja tänään olisi tarkoitus kokeilla reseptiä Bistrossa.




Minna Canthin kakku

2 dl siirappia
2 dl sokeria
2 munaa
4 dl hyvää kermaa
6 dl vehnäjauhoja
1 rkl pomeranssinkuorta
1 tl neilikkaa
1 tl inkivääriä
2 tl soodaa
4 rkl sulatettua voita


Vaahdota kerma. Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi. 
Yhdistä vaahdot varovasti toisiinsa.
Sekoita kuivat aineet ja siirappi vuorotellen joukkoon. 
Lisää viimeisenä sulatettu voi.
Kaada taikina voideltuun noin kahden litran vuokaan. 
Paista ensin puoli tuntia 175 asteessa ja sitten puoli tuntia 150 asteessa.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti