sunnuntai 11. marraskuuta 2018

Tapahtui lokakuussa





Ihan ensimmäiseksi haluan toivottaa kaikille


Hyvää isänpäivää!


Marraskuu on jo melkein puolen välin, mutta tehdäänpä vielä pieni katsaus lokakuuhun. Lokakuussa tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun muutimme takaisin Suomeen. Viime vuonna tähän aikaan minua ei haitannut ollenkaan nuo marraskuun tihkuiset ja sumuiset kelit, sillä päivät kului kotona muuttolaatikoiden kanssa sekä juostessa hoitamassa erilaisia asioita. Tosin kelit taisivat olla tuolloin himpun verran paremmat, sillä hankin museokortin sadepäivien varalle ja kovin montaa kertaa en viime marraskuussa ehtinyt korttia vinguttaa.





Lokakuussa luonto sai taas upeat värit ja tuntuu että tänä vuonna ne olivat erityisen kauniit ja niitä sai ihailla pitkään. Veikkaan että kuiva ja lämmin kesä sai aikaan tuon upean värikirjon, lehdet pysyivät onneksi puissa pitkään ja saimme nauttia kunnon ruskasta. Insta ja Facebook täyttyi toinen toistaan upeammista syksyisistä kuvista. Ensilumikin tuli viime kuussa maahan, onneksi se suli nopeasti pois.









Lumi tuli 29.10




Meikäläisellä alkoi jälleen sisustus ja raivausviikot, eli kämppä on käytännössä katsoen koko ajan mullin mallin ja päässä on hurja määrä ideoita. Tämä on ihana tunne sillä pitkään aikaan en ole jaksanut innostua kotoilusta.


Kaikenlaiset karkelot





Lokakuu oli oikein tapahtumarikas kävin kuuntelemassa Nenäpäivän konsettia, pääsin pitkästä aikaa katsomaan Helsinki Horse Showta ja kävin kirja- ja viinimessuilla.

Alkukuusta Musiikkitalolla vietettiin avointen ovien päivää ja ohjelmassa oli lukuisa määrä erilaisia tapahtumia, talokierroksia, konsertteja sekä esityksiä. Minä viihdytin itseäni seuraamalla kun kapellimestari opetti yleisöä johtamaan orkesteria. Moni kävi kokeilemassa miten kapellimestarin puikkoa heilutetaan ja miten käsimerkeillä ohjataan orkesteria. Ihan paras oli metrin mittainen poika joka sai orkesterin soittamaan kuin Apocalyptica! Poika juoksi villisit orkesterin edessä ja kädet heiluivat ilmassa ihan hurjasti, taisin nähdä tulevan Eicca Toppisen. 




Nenäpäivän konsertissa oli teemana kaikkien aikojen iskelmät ja esiintyjälistassa oli minulle monia mieluisia esiintyjiä. Alkukonsertti eteni rauhallisesti, mutta kun tuli Pave Maijasen vuoro ja hän lauloi Lähtisitkö-kappaleen niin mökkiin tuli eloa. Oli mahtavaa saada kuulla Liljankukka, kappaleen alkuperäisesittäjän Markus Allanin laulamana.


Haaveilua...


Helsinki Horse show on jäänyt minulta väliin viime vuosina, viimeksi olen ollut tapahtumassa kun se järjestettiin Hartwall Arenalla. Taas tuli nähtyä ihan hienoja suorituksia niin esteilä kuin kouluradalla ja oli kiva että osallistujien joukossa oli useita suomalaisia.

Päivä kului nopeasti ja hallissa oli ihan mahtava tunnelma. Horsen kaupat oli pienoinen pettymys, ne ovat vähentyneet huomattavasti. Liikkeet oli kyllä kivasti laitettu omaan osioon, mutta liiketilat olivat todella pieniä ja käytävät ahtaita. Väentungoksessa ei tehnyt mieli jäädä ostoksille, vaan halusimme sieltä mahdollisimman pian pois tungoksesta.

Odotin innolla että pääsen seuraamaan kilpailijoita verryttelyalueelle, mutta valitettavati ehdimme sinne ihan loppumetreillä.

Horse Showsta jäi kyllä pieni kutina että olisi kivaj päästä taas pikkuhiljaa ratsaille ja ihmettelen tässä juuri miksi en kesän aikana päässyt kertaakaan maastoilemaan?
Messuilta lähti mukaan mielenkiintoinen matkaesite…


Kirjamessujen parasta antia!


Viime vuonna jäin melkein asumaan kirjamessuille, tykkäsin niistä kovasti, kun taas tänä vuonna messut meinasivat minulta mennä ihan ohitse. Onnistuin saamaan työkaverilta lipun, joten päätin lähteä käymään messuilla ja tänä vuonna halusin ehtiä piipahtamaan myös viinimessuille.

Jälleen kerran Kirjamessuilla oli paljon mielenkintoisia luentoja ja esityksiä, tosin harmillisesti moni niistä oli samaan aikaan. Tuli jälleen hankittua muutamia kirjoja, mutta tein ihan parhaan löydön ja sain hankittua edullisesti kauan himoitsmiani karttoja. Tarttuipa mukaan myös isänpäivälahja! Ensi vuonna pitää muistaa että messuilta kannattaa hankkia lahjoja pukinkonttiin! Täältä voit käydä lukemassa viime vuoden kirjamessuista.

Sain taas jälleen kerran ajan katoamaan tuolla kirjamessuilla, mutta päätin kuitenkin piipahtaa vielä viinimessujen puolella. Tämä oli ehkä virhe, sillä loppuillasta porukka näytti maistelleen viinejä oikein urakalla ja se ei välttämättä ollut mitään kaunista katseltavaa tai kuultavaa. Taidan panostaa näihin messuihin sitten ensi vuonna…


Upeat valoteokset valtasivat Tapiolan



Lisää valoa pimeään syksyyn!


Messujen jälkeen piipahdin vielä Tapiolassa ihailemassa upeita valoteoksia!


Ulkoilu


Glimsinjoki


Näin syksyn tullen ulkoilukelit sen kuin vähenevät, sillä valoisa aika on vähentynyt huomattavasti ja pimeät illat eivät houkuttele ulos. Tämän vuoksi viikonlopuista on pakko ottaa kaikki irti ja yrittää päästä ulos valoisaan aikaan, mikäli ei tihkuta. Nyt alkaa olla viimeiset hetket käsissä, jos mielii vielä metsään patikoimaan, sillä kohta maasto on märkää ja liukasta. Vielä ehtii käydä patikoimassa ulkoilualueilla ennen kuin tulee lumi ja hiihtoladut.




Viime kuussa ehdin vielä käydä patikoimassa yhden uuden metsäreitin, joka on ollut pitkään toivelistallani. Espoon keskustan lähellä virtaavan Glimsinjoenrantaa pitkin kulee noin kolmen kilometrin metsäreitti. Reitille pääsee Bembölen kahvituvan tuntumasta ja se päättyy upeaan Träskendan kartanopuistoon. Täältä voit lukea lisää tuosta upeasta kävelyreitistä.



Matkailu


Madrid <3


Lokakuussa synttärimatkat saivat jatkoa, tällä kertaa lensimme pitkäsksi viikonlopuksi Madridiin ja meillä oli mukava jälleentapaaminen muutaman tuttavaperheen kanssa. Asuimme kaikki samaan aikaan Madridissa, emmekä ole nähneet toisiamme kymmeneen vuoteen, joten odotin tätä tapaamista innolla. Hieman jännitti etukäteen olemmeko muuttuneet tuosta ajasta paljon? Onko meillä enää mitään yhteistä näiden vuosien jälkeen? Tämä pelko osottautui aivan turhaksi, sillä heti ensihetkestä lähtien tuntui niin kotoisalta ja ikään kuin edellisestä tapaamisesta olisi kulunut vain pieni hetki.


Reunion after 10 yrs


Kaunis Retiro









Ensimmäisen päivänä Madrid todella hemmotteli meitä lämpimällä auringon paisteella, mutta saimme viikonlopuna aikan myös hieman sadetta niskaan. Meillä ei ollut mitään kummempaa ohjelmaa varattuna, nautimme Madridista ja toistemme seurasta sekä söimme hyvin.

Tutustuin myös itselleni aivan uuteen alueeseen Madrid Rioon, upea puistoalue Madrid-joen molemmin puolin sekä vihdoin onnistuin käymään Katedraalin näköalatasanteella. Tuota näköalapaikkaa ei ole turhaan kehuttu, se meni heittämällä Madridin parhaimmaksi näköalapaikaksi.


Madrid Rio









Katedraalin kattotasanteelta on upeat näkymät yli Madridin




Palacio del Rey





Päivät kuluivat nopeasti kaupungilla kävimme Retirossa, Rastron kirpputorilla sekä tietenkin shoppailemassa. Iltaisin kävimme ulkona syömässä ja vähän vahingossa jokainen pariskunta vuorollaan suunnitteli illaksi ohjelmaa ja valitsi ravintolan. Minkälaisia illanistujaisia mahtaa seurata kun suomalainen, ruotsalainen ja tanskalainen on niitä järjestämässä? Näistä lisää myöhemmin blogissa…


Gran Via

Rastro










Nyt onkin hieman tyhjä tunne kun tällä hetkellä ei ole mitään matkaa varattuna tai edes suunnitteluasteella! Toivottavasti tämä tilanne korjaantuu pian!


Tälläinenkin ihme tuli nähtyä työmatkalla...


tiistai 30. lokakuuta 2018

Metsäpolku myötäilee Glimsinjokea





Nyt alkaa olla viimeiset hetket käsillä, mikäli mielii vielä tänä syksynä käydä patikoimassa. Arkena töiden jälkeen ei enää ennätä ulkoilla valoisaan aikaan, joten on pakko satsata viikonloppuihin. Talvi tekee tuloaan ja se vaikuttaa reittivalintoihin, vielä ehtii hyvin käydä patikoimassa metsäreittejä, ennen kuin polut muuttuvat mutaisiksi ja maasto liukkaaksi. Sen sijaan hyväkuntoisia kävelyreittejä pystyy patikoimaan vielä pitkään, vaikka luntakin olisi maassa.  

Sunnuntaina olikin ihan huikean kaunis päivä, joten halusin ehdottomasti päästä vielä ihailemaan syksyn värejä. Kävin läpi patikointireittien toivelistaani ja päätin lähteä kokeilemaan lähistöllä sijaitsevaa Glimsinjoen luontopolkua, sillä olen nähnyt upeita kuvia reitin varrelta. Yritin jo kesällä käydä patikoimassa joenvartta pitkin, mutta aloitin tuolloin reitin virheellisesti Espoon tuomiokirkon luota. Tuomiokirkon sijaan reitin lähtöpaikka sijaitsee Bembölen kahvituvan ja Glimsin talomuseon lähistöllä, vastapäätä Jorvin sairaalaa.

Alueella tulvii keväisin, joten olin todella mielissäni, että ehdin vielä käydä patikoimassa reitin ennen talven tuloa, eikä tarvitse odottaa, että kevään tulvat ovat ohitse. Löysin Espoon kaupungin sivuilta lisää tietoa tuosta Glimsinjoen jokikävelyreitistä.


Glimsjoki




Glimsijoki saa alkunsa Espoon Pitkäjärvestä, se virtaa mutkitellen Träskändan kartanon alueen kautta Bemböleen, jossa se yhdistyy Bodomjärvestä laskevaan Glomsjokeen. Yhdessä joet muodostavat 7 kilometrin pituisen Espoo-joen, joka laskee Espoonlahdesta Suomenlahteen. Glimsjoki on pituudeltaan noin 3 km, sen puusto ja virtavesi on luokiteltu arvokkaaksi luontokohteeksi.

Joki on ollut aikanaan tärkeä kuljetusreitti ja sitä pitkin on soudettu kirkonmenohin Espoon tuomiokirkolle. Joen lähettyvillä kulkee historiallinen Kuninkaantie ja sen tuntumassa on useita historiallisia rakennuksia kuten Glimsin tila 1500-luvulta, Keskiaikainen kestikievari Bembölen kahvitupa (1737), Ingaksen pappila (1699) ja kartano sekä Träskändan kartano 1700-luvulta.


Glimsin talomuseo


Bembölen kahvitupa


Vanha ingaksen kylä


Träskändan kartano

Glimsjoen luontopolku





Aloituspiste: Glimsin talomuseo tai Träskändan kartano
Reitin pituus: noin 2 km suunta
Vaativuustaso: haastava, osittain pieniä kapeita polkuja
Opastus: keltaiset täplät puussa





Glimsinjoen tuntumassa kulkee kiva kahden kilometrin pituinen  metsäpolku. Patikoinnin voi aloittaa joko Träskendan kartanolta tai Glimsin talomuseolta, molemmissa paikoissa löytyy hyvin pysäköintitilaa. Patikoinnin lomassa kannattaa ehdottomasti käydä kahvittelemassa tai lounastamassa Bembölen kahvituvalla, vanhassa kestikievarissa.


Patikoimassa Glimsinjokea pitkin




Lähdin ajelemaan kohti Glimsin talomuseota, jätin auton parkkipaikalle ja kävin vielä museosta varmistamassa, mistä tuo kävelyreitti alkaa. Sain kuulla että reitin aloituspiste löytyy suunnilleen Jorvin sairaalaa vastapäätä, lähdin kävelemään alas Bembölen kahvituvan suuntaan, ylitin Turuntien ja käännyin oikealle Jorvin suuntaan.

Luontopolulla ei ole merkittyjä opasteita, mutta sen varrella on 14 numeroitua kohdetta, joista voi lukea lisää Pro Espoonjoki Ry:n vihkosesta. Jorvin sairaalan kohdalla huomasin pienen polun johtavan alas, sinne missä joki virtaa, en nähnyt opasteita, mutta päätin lähteä kokeilemaan tuota polkua.












Polku oli todella kapea, mutta se vei kuitenkin joen rantaan ja myötäili sen reunamia pitkin. Ajoittain kulku oli vaikeaa ja piti varoa ettei liukastu maahan pudonneisiin lehtiin. Huomasin onneksi puissa keltaisia täpliä ja seurasin niitä, sillä polut olivat aika olemattomia. Metsässä oli useita kaatuneita puita ja ne saivat välillä oman mielikuvituksen laukkaamaan, kun muistin että lähistöllä oli tehty nallehavainto vain muutama viikko sitten. Reitin varrella oli useita siltoja ja jotkut niistä näyttivät todella vanhoilta.











Täällä jos jossain sai olla rauhassa, vastaan tuli ainoastaan muutamia muita patikoijia. Kävelyreitti on varmasti upea kesällä ja kun siellä on vihreätä ympärillä, mutta onneksi aurinko saa kaiken näyttämään kauniilta. 


Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa